Jopa 490 000 euron vuotuinen korvausvelvoite vaarantaisi Celian palvelut – Kansallisarkisto ehdottaa erillisrahoitusta

Kansallisarkisto lausui tekijänoikeuskorvauksia koskevasta lakialoitteesta sivistysvaliokunnassa.

Eduskunnan sivistysvaliokunta kokoontui torstaina 10.9. Asialistalla olivat tekijänoikeuslain 17 b §:ään ja Saavutettavuuskirjasto Celian digitaalisten aineistojen tekijänoikeuskorvauksiin liittyvät lakialoite ja kaksi toimenpidealoitetta. Kansallisarkistolta oli pyydetty asiantuntijalausuntoa.

Lausunnossaan Kansallisarkisto korosti, että lainauskorvausten oikeudenmukaisuus on tärkeää, mutta samalla on turvattava Celian lakisääteinen tehtävä ja lukemisesteisten ihmisten yhdenvertaiset kirjastopalvelut.

Kyse on tekijänoikeuskorvausten ja lukemisesteisten ihmisten oikeuksien yhteensovittamisesta. Celian palveluja ei voi rinnastaa kaupallisiin e- ja äänikirjapalveluihin, koska ne on suunnattu rajatulle, lukemisesteiselle asiakasryhmälle.

EU:n lukemisestedirektiivi (2017/1564) sallii kansalliset korvausjärjestelmät, mutta asettaa niiden toteuttamiselle reunaehtoja: korvaukset eivät saa aiheuttaa kuluja lukemisesteisille ihmisille, ja korvaustasossa on huomioitava toiminnan voittoa tavoittelematon luonne sekä lukemisesteisten etu.

Direktiivi edellyttää myös arvioimaan, miten korvausjärjestelmä vaikuttaa saavutettavien aineistojen saatavuuteen – ei siis riitä, ettei kustannus kohdistu suoraan asiakkaaseen.

Korvausvelvollisuuden laajentaminen Celian suoratoistona käytettäviin e- ja äänikirjoihin voisi aiheuttaa arviolta 300 000–490 000 euron vuotuisen lisäkustannuksen. Jos tämä katettaisiin Kansallisarkiston nykyisestä toimintamäärärahasta, se heikentäisi Celian palveluja merkittävästi, varsinkin kun valtiontalouden säästöt kiristävät Kansallisarkiston taloudellista tilannetta jo muutenkin.

Siksi rahoitus tulisi järjestää erillisenä, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Myös korvausperustetta tulisi selvittää tarkemmin: pelkkä lainatapahtuma ei kuvaa todellista käyttöä (vain n. 75 % äänikirjalainoista avataan). Mallia voisi hakea kansainvälisistä toteutuksista, joissa korvaus syntyy vasta tietyn käyttöasteen ylittyessä.

Jos asian valmistelua päätetään jatkaa, Kansallisarkisto pitää tärkeänä että:

1. arvioidaan vaikutukset lukemisesteisten ihmisten palveluihin,
2. selvitetään tarkoituksenmukainen, mahdollisesti käyttöön perustuva korvausperuste, ja
3. ratkaistaan rahoitus niin, ettei se vähennä resursseja saavutettavien aineistojen tuotannosta.

Valmistelu tulisi tehdä yhteistyössä tekijöiden, Kansallisarkiston ja muiden osapuolten kanssa.

Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto ovat olleet osa Kansallisarkistoa vuoden 2026 alusta. 

Lisätietoja 

Anki Mölläri

johtaja, Saavutettavuuskirjasto Celia
[email protected]