Hankekumppanit - Arctic Indigenous Design Archives (AIDA)

Hankekumppanit

Rajat ylittävää yhteistyötä.

Kuvassa valokuvapinoja: yhdessä valokuvassa on jokirannassa kolme naista, jotka hymyilevät kameralle. Kolmessa kuvassa on rakennuksia.

Vuodesta 2016 saakka AIDA-hankkeen yhteistyökumppanit ovat olleet Suomen Kansallisarkiston Saamelaisarkisto, Ájtte, Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo ja Sami allaskuvla, saamelainen korkeakoulu.

AIDA II - arkistot nykypäivän toimijoina -projektia johtaa Anna Westman-Kuhmunen Ájtte-museosta.

Siirry kohtaan:

Suomen Kansallisarkiston Saamelaisarkisto
Ájtte, Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo
Sami allaskuvla (saamelainen korkeakoulu)

 

Kuva: Ryhmäkuva / CJ Utsi, Sajos / Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät


Kuvituskuva: Saamelaisarkiston logo

Suomen Kansallisarkiston Saamelaisarkisto

Saamelaisarkisto vastaanottaa ja säilyttää aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa yksityishenkilöiden, järjestöjen ja yhdistyksen lahjoittamista yksityisarkistoista. Saamelaisarkiston päätavoitteita on aktiivisesti edistää saamentutkimusta ja lisätä saamelaisiin liittyvää historiatietoa, joten aineistot eivät ole Saamelaisarkistossa ainoastaan säilytystä, vaan myös käyttöä varten.

Yhdessä muiden tutkimusinfrastruktuurien ja muistiorganisaatioiden kanssa Saamelaisarkisto osallistuu erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla edistetään mm. aineistojen saavutettavuutta digitoinnin avulla. Saamelaisarkiston lähdeaineistoja voi käyttää monen eri tutkimuksen alla, suku- ja historiantutkimuksessa sekä taiteellisessa työssä.

Saamelaisarkisto perustettiin vuonna 2012, ja se on osa Suomen Kansallisarkistoa, jonka rahoitus tulee Suomen kansallisesta budjetista. Saamelaisarkisto sijaitsee Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseksessa Juutuanjoen ja Inarijärven rannoilla. Saamelaisarkisto on saanut useita yksityisarkistolahjoituksia ja joitain arkistoja on repatrioitu eli palautettu Saamenmaalle myös Kansallisarkiston Oulun ja Helsingin toimipisteistä.

Yksi merkittävimmistä Saamelaisarkiston arkistoista on Kolttakylän arkisto eli Suonikylän Gramota, joka hyväksyttiin UNESCOn Maailman Muisti –listalle vuonna 2015. Ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas asiakirjakokonaisuus käsittelee kolttasaamelaisten oikeuksia laidun- ja metsästysmaihinsa ja kalastusvesiinsä aina vuodesta 1601 vuoteen 1775 saakka.

Kotisivut: www.kansallisarkisto.fi/saamelaisarkisto (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Yhteyshenkilö

Inker-Anni Linkola-Aikio
Projektipäällikkö, ylitarkastaja

inker-anni.linkola-aikio@kansallisarkisto.fi

 


Kuvituskuva: Ájtte-museon logo

Ájtte, Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo

Ájtte, Duottár- ja sámemusea eli tunturi- ja saamelaismuseo, on saamelaiskulttuurin päämuseo Ruotsissa, Jokimukassa (Jåhkåmåhkki). Tämän lisäksi museo on tunturialueen luonnon ja kulttuurin erityismuseo, sekä alueen informaatiopiste. Ájtte-museo tarjoaa tietoa saamelaiskulttuurista ekologisesta ja holistisesta näkökulmasta käsin niin dokumentoinnin, tutkimuksen kuin myös näyttelyiden ja julkaisujen kautta. Museon toimialaan sisältyy Saamenmaa Ruotsissa, johon sisältyvä Laponia-alue nimitettiin sekä Unescon luonto- että kulttuuriperintökohteeksi vuonna 1996 ja on tärkeä Ájtte-museon työalue.

Ájtte-museon kokoelmiin sisältyy noin 10 000 esinettä ja huomattava asiantuntijuus saamelaisesta materiaalikulttuurista. Museo kerää ja dokumentoi tämän päivän duodjia sekä järjestää näyttelyitä saamenkäsitöihin ja pukuihin liittyen. Ája-museoarkisto ja -kirjastosta on arkistoaineistoja, digitaalista materiaalia, äänitteitä ja noin 100 000 digitaalisen valokuvan kokoelma, johon on mahdollista tutustua heidän tietokannassaan.

AIDA-projektin puitteissa Ájtte-museoon on perustettu uudenlainen yksityisarkistojen kokonaisuus: käsityöläisten ja taiteilijoiden arkistot. Nämä arkistot sisältävät hahmotelmia, muistiinpanoja, kirjeitä, valokuvia, julisteita ja markkinointimateriaaleja. Osaan arkistoista sisältyy lisäksi esineitä ja materiaalinäytteitä.

Kotisivut (ruotsiksi): www.ajtte.com/ (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Kontaktihenkilö

Anna Westman-Kuhmunen
Projektijohtaja, kuraattori

anna.westman@ajtte.com

 


Kuvituskuva: Saamelaisen korkeakoulun logo

Sámi allaskuvla (saamelainen korkeakoulu)

Sámi Allaskuvla on saamelainen korkeakoulu, joka on perustettu 1989 Kautokeinoon, Norjaan. Tällöin saamelaiset olivat pitkään haaveilleet korkeakouluopetuksesta saameksi saamelaisessa ympäristössä. Lopulta erillisen saamelaisen korkeakoulun perustaminen mahdollisti opetusohjelman luomisen saamelaisen yhteisön tarpeisiin. Saamelaiskoulutus ja -tutkimus ovat yliopiston perusta ja edellytys. Perustamisen jälkeen Sámi allaskuvlan koulutusohjelmat ja toiminta ovat kasvaneet huomattavasti. Näin korkeakoulu on toiminnallaan vahvistanut saamelaisyhteisöä. Samaan aikaan saamelaistutkimuksessa on itsessään tapahtunut suuri muutos ja laajentuminen. Kentän kehityksessä Sámi allaskuvlalla on ollut keskeinen rooli muiden instituutioiden kanssa.

Sámi allaskuvlan tavoitteena on saada saamelaisen yliopiston asema ja toimia alkuperäiskansojen yliopistona, jossa saamenkieltä puhutaan ja kirjoitetaan päivittäin. Yliopiston, jonka keskiössä ovat saamelaiset ja muiden alkuperäiskansojen arvot ja kokemukset. Korkeakoulun tulisi tukea ja kehittää saamelaista yhteisöä, teollisuutta, kieltä ja kulttuuria. Työn on perustuttava saamelaisten yhteiskunnan ja kulttuurin olosuhteisiin ja ominaisuuksiin.

Sámi allaskuvla on ainoa korkeakoulu, jolla on duodjin koulutusohjelmat kandidaatin ja maisterin tasolla. Koulutus perustuu korkeakoulun tutkimus- ja kehitystyöhön duodjin parissa.

Kotisivut (englanniksi): http://samas.no/en (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Kontaktihenkilö

Gunvor Guttorm
Projektipäällikkö, duodjin professori

gunvor@samas.no
 

Yhteystiedot

Saamelaisarkisto
Inker-Anni Linkola-Aikio,
saamelaisarkisto@kansallisarkisto.fi

Sámi allaskuvla
Gunvor Guttorm,
gunvor@samas.no

Ájtte, Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo
Anna Westman Kuhmunen,
info@ajtte.com