Randi Marainen - Arctic Indigenous Design Archives (AIDA)

Randi Marainen

(r.1953)

Duojár, dáiddar


Juo 50 jagi silbaduodjebuvttadeamis

Randi Marainen riegadii 1953 Porsáŋggus Norggas mearrasámi veagas. Otne son orru ja bargá Vuolle Sohpparis Ruoŧas. Mii dovdat Randi buoremusat silbaravdin. Silbaduddjon lea su ealáhus. Son diđii juo nuorrán ahte liikui bargat silbbain. Go son lei 16 jagi boaris son mearridii ohcat silbaoahppui Karašjogas Gisbert Dunker luhtte. Randi leai silbaoahppin doppe guokte jagi ja das maŋŋil maid Juhls Silvergallerys.

Ovdal son duođain álggahii silbafitnodagain son logai dipmaduodjeoahppu Guovdageainnus ja maŋŋil maid garraduodjeoahppu Sámij Åhpadusguovdásjis Johkamohkis. 1980 álgogeaži rájis sus lea leamaš duodje- ja silbafitnodaga, ovttas isidiinnis Thomas Marainen, ja daid maŋimus jagiid ovttas nieiddainis Kristin Marainen.

Randi lea maid dáiddar ja duojár. Son lea mielahttu Sámi Dáiddačehpiid searvvis ja lea searvan ollu čájahusain. Su silbbat ja dáidaga gávdnu museas ja ásahusain miehttá Sámi. Randi lea ráhkadan máilmmi stuorimus šiella, dat gávdnu Karašjohka museas. Son ráhkadii silbaciŋa/risku Ruoŧa prinseassai Victoriai 2009.

Randis lea oahppu pedagogihkas. Son láve bargat guosseoahpheddjiin sihke Sámi Allaskuvlas Guovdageainnus ja Sámij Åhpadusguovdásjis Johkamohkis.

Son ozzui Asa Kitok stipeandda ja Rubus arcticus stipeandda 2010.

Randi lea bargan sámi silbbain badjelis 50 jagi. Son leai mielde dán áiggis go sámit ieza álge silbaduoji buvttadeamin.

Otne Randi barga ollu fitnodaga ovdanahttimin, omd digitalisen bargguin.


Randi Marainen arkiiva

Randi arkiivvas gávdnu dáidaga, silbačiŋaid, beassedujiid ja helmmuid. Doppe lea maid okta plåteburke datneávnnasiiguin ja reaidduin 1980logus. Das lea čajahuskatalogat 1984–2019 jagiin.Válmmas báccit lea stuorra oassi arkiivvas, muhto Randi lea maid skeŋken materiála mii guoská bargoproseassa.

[AJTTE]

Arkiivagovaid boahtimin maŋŋá.