Mii lea duodji? - Arctic Indigenous Design Archives (AIDA)

Mii lea duodji?


Maid mearkkaša doaba duodji?

Gunvor Guttorm

Duodji áddejuvvo otnábeaivvi vuosttažettiin sápmelaš giehtabargun. Sápmelaččat leat áiggiid čađa eallán luondduriggodagaiguin, ja atnudiŋggaid ja dujiid duddjon lea leamašan dehálaš luonddu birgejupmái. Duodji ja duddjon lea gieđalaš doaibma, mii addá olbmui juohkebeaivválaš dárbašiid, nugo biktasiid, reaidduid, dállobiergasiid jna. Otná beaivvi lea duojis ain muhtin muddui seamma doaibma luonddubirgejumis go ovdalaš áiggi, muhto duodjedoahpaga sisdoallu lea rievdan dađi mielde go sápmelaččaid eallinvuohki lea muktašuvvan[IIEP1] . Dán áiggi sáhttá duodjedoaba maiddái sisttisdoallat ođđaáigásaš duddjondaguid, masa juohke duojár bidjá iežas mearkkašumi duodjái. Duodji lea oassin sápmelaš identitehta huksejumis, nappo sápmelaččat atnet duoji iežaset kultuvrralaš oamastussan ja ovdanbuktinvuohkin, mas váldet iežaset vásáhusaid fárrui.

Doahpagis duodji lea leamaš viiddis mearkkašupmi nugo dahkku, buvtta, doaibma[1]. Doaba lea rievdan áiggiid mielde ja nu lea lihkadahkes doaba. Konrad Nielsen lea čilgen doahpaga nugo olbmot leat dan ádden 1900-logu álggogeahčen[2]. Konrad Nielsen čilge “mu duddjon beavdi”, “gussa duddjo ruovssi” ja gierdavašvuohta duddjo ráfi”[3], ja dás lea giehtabargu sihke eará dahku ja abstrákta dahku. Iešguđet sátnegirjjiin leat jorgalan omd. Ná: käsityö, työ, aikaansaannos, teos[4], hantverk, slöjd[5]. Nuortalaš gielas lea tuâij[6], anárašgillii fas tyeiji[7], gielddasámegillii fas tu'jj[8], darjjesámegillii tijje[9].  Julevsámegielas daddjo duodje. Sátni lea nappo gávdnon buot sámegielat suopmaniin. Maiddái máttasámegielas geavahit dál duedtie[10]. Duddjot lea sátni vearban ja mearkkaša dahkat, bargat giehtabarggu, ráhkadit.

Duodjedoaba lea ožžon ođđa dahje lassi mearkkašumiid áiggiid čađa. Buot lágan buktagat mat gáibidit olmmošlaš jurddašeami ja dagu, sáhttá lohkat duodjin. Duojár doaba lea dasto olmmoš guhte duddjo. Dávjá lea duojára vuolggasadji báikkálaš, ja duodjedieđut leat čadnon dihto báikkálaš áddejupmái. Duojár lea maiddái dán áiggi dakkár olmmoš guhte lea váldán ámmátlaš oahpu sámeduojis, nugo mat fágareivve.

-

[1] Guttorm 2010
[2] Nielsen 1979: s.v: duoggje.
[3] Nielsen 1979: s.v: duggjot.
[4] Sammallahti 1989: s.v.: duodji
[5] Svonni 1990: s.v.: duodji
[6] Lehtiranta 1989: s.v.: tuâij
[7] Lehtiranta 1989: s.v: tyeiji
[8] Lehtiranta 1989: s.v: tu'jj
[9] Lehtiranta 1989: s.v: tijje
[10] Bergsland/Mattson 1993: s.v: duedtie

GÁLDUT:

Bergsland, Knut – Mattson, Laila 1993: Oarjel saemien-daaroen baakoegærja. Sydsamisk-norsk ordbok. Ikkaldas: Iđut.

Guttorm, Gunvor 2010: Duodjáris duojárat. Duddjon ealiha duodjedigáštallama. Artihkkal čoakkáldat. Kárášjohka: Davvi girji.

Lehtiranta, Juhani 1989: Yhteisaamelainen sanasto. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 200). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Nielsen, Konrad 1979: Lappisk (samisk) ordbok. Oslo: Universitetsforlaget.

Sammalahti, Pekka 1989: Sámi-suoma sátnegirji. Saamelais-suomalainen sanakirja. Ohcejohka: Jorgaleaddji Oy.

Svonni, Mikael 1990: Sátnegirji. Sámi-ruoŧa, ruoŧa-sámi. Johkamohkki: Sámi girjjit.

 

Oktavuođadieđut

Sámi Arkiiva
Inker-Anni Linkola-Aikio,
samiarkiiva@kansallisarkisto.fi

Sámi allaskuvla
Gunvor Guttorm,
gunvor@samas.no

Ájtte, Duottar- ja sámemusea
Anna Westman Kuhmunen,
info@ajtte.com