Celian julkaisupolitiikka

1.1 Mikä on julkaisupolitiikan perustehtävä?

Celian tavoitteiden ja toiminnan tulee ylläpitää ja edistää sen asiakkaiden yhdenvertaisuutta kirjallisuuden saannissa, lukemisessa, oppimisessa ja kouluttautumisessa. Julkaisupolitiikka toteuttaa omalta osaltaan Celian toiminta-ajatusta ja strategiaa. Julkaisupolitiikan tarkoituksena on määritellä tavoitteet ja toimintamallit Celian jakelemien aineistojen hankinnassa, muuntamisessa ja tuottamisessa.

1.2 Miten julkaisupolitiikka heijastaa Celian toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia?

Celian tehtävä on edistää saavutettavaa julkaisemista ja yhdenvertaista lukemista yhteiskunnassa. Celian omien aineistojen tuotannon ja jakelun tulee olla linjassa saavutettavan julkaisemisen yhteiskunnallisen kehityksen etenemisen kanssa.

Aineistojen tuottaminen saavutettavaan muotoon Celian toimesta ei ole ainoa tapa tarjota kirjallisuutta ja oppimateriaaleja lukemisesteisille henkilöille. Vuonna 2025 voimaan astunut kansallinen lainsäädäntö tukee EU:n esteettömyysdirektiiviä. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että kustantajat ja muut tahot tekevät julkaisunsa lähtökohtaisesti saavutettaviksi.

1.3 Miten Celia toteuttaa julkaisupolitiikkaa?

Celian hankintapäätökset ja tuotanto perustuvat lukemisesteisten henkilöiden perusoikeuteen lukea, oppia ja saada kirjallisuutta, ja niitä toteutetaan Celian käytössä olevilla resursseilla. Julkaisupolitiikka linjaa sen, miten ja miksi Celian tuotteiden saavutettavuutta kehitetään ja millaisin perustein hankintapäätökset tehdään.

Julkaisupolitiikka kertoo Celian asiakkaille ja muille sidosryhmille Celian tuottamien ja jakelemien aineistojen kohderyhmät, aineistojen tuotantoperusteet ja sen, miten Celia määrittelee tuottamiensa aineistojen saavutettavuuden. Se myös selventää asiakkaille ja muille sidosryhmille Celian tavoitteita. Julkaisupolitiikka seuraa yleisen kirjallisuuden ja oppimateriaalien saavutettavuuden ja saatavuuden kehitystä lukemisesteisille henkilöille.

Julkaisupolitiikasta on johdettu sekä kauno- ja tietokirjallisuutta että oppimateriaaleja koskevat julkaisuperiaatteet, jotka ohjaavat kokoelmatyötä ja tuotantoa käytännössä.

Julkaisupolitiikan tukena on kuvaus Celian tuotevalikoimasta, tuotantoperusteista ja tuotteiden saavutettavuuselementeistä.

Tuotannon ja julkaisemisen toteuttamisen varmistaa tekninen tuotantopolitiikka, joka määrittelee muun muassa tuotanto-ohjelmat, tuotantoalustat ja rajapinnat.

1.4 Mitä julkaisupoliittisia tavoitteita Celia on tähän mennessä saavuttanut?

Päällekkäinen tuotanto on vähentynyt ja tuotteiden laatu parantunut Celian tekemän kustantajayhteistyön kautta. Ulkomaisten kirjastojen kanssa tehtyjen vaihtosopimusten sekä Marrakeshin sopimuksen ansiosta Celian ei tarvitse tuottaa muunkielisiä kirjoja saavutettavaan muotoon, mikä säästää resursseja.

Vapautuneita resursseja on kohdistettu sekä Celian että kustantajien ja oppilaitosten tarjoamien aineistojen saavutettavuuden kehittämiseen. Celiassa on kehitetty ja otettu käyttöön uusia tuotteita, kuten ainekohtaiset kohokuvastot, Matikkaa pisteillä -oppimateriaali ja Luen itse -kirjat.

Celian oppimateriaalien maksuttomuus mahdollistaa valmiiden oppimateriaalien aiempaa laajemman ja monipuolisemman käytön, kuten kirjan käyttämisen kahdessa eri formaatissa. Tällä tarkoitetaan niin Celian tuotteiden keskinäistä rinnakkaiskäyttöä kuin Celian ja kustantajien tuotteiden rinnakkaiskäyttöä, esimerkiksi piste- ja Luetus-oppikirjan tai äänioppikirjan ja painetun kirjan rinnakkaista käyttöä.

1.5 Mitä tuloksia julkaisupolitiikalla on tarkoitus saavuttaa tulevaisuudessa?

Celian tekemät hankintapäätökset ja Celian tuottamat kirjat ja oppimateriaalit pyrkivät täyttämään sen aukon, joka kustantajien ja muiden tahojen tuottamalta aineistolta jää saavutettavuuteen ja saatavuuteen. Celian omat tuotteet täyttävät saavutettavuuteen liittyvän lainsäädännön vaateet ja asiakkaiden tarpeet.

Tuotteiden saavutettavuus on kaupallisia aineistoja korkeammalla tasolla myös Celian niissä alusta saakka tuottamissa aineistoissa, joilta lainsäädäntö ei sitä edellytä. Tulevaisuudessakin Celian tuotteet ovat osin saavutettavampia kuin esteettömyysdirektiivi edellyttäisi.

2.1 Miten esteettömyysdirektiivi vaikuttaa Celian toimintaan?

EU:n esteettömyysdirektiivi astui voimaan vuonna 2025. Esteettömyysdirektiivin mukainen lainsäädäntö edellyttää saavutettavuutta sähkökirjoilta, niiden lukemiseen käytetyiltä ohjelmilta ja jakelualustoilta. Sähkökirjoja koskevat vaatimukset on Suomessa kirjattu lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (luku 3a) sekä valtioneuvoston asetukseen eräiden palveluiden saavutettavuusvaatimuksista.

Kaupallisten aineistojen saavutettavuus ei suoraan vaikuta Celian toimintaan, sillä aineistojen saavutettavuus ei takaa niiden maksutonta saatavuutta kaikille lukemisesteisille henkilöille kirjaston, koulun tai vastaavan palvelumallin kautta. Celia ei kuitenkaan vastaa kunnille kuuluvista velvollisuuksista esimerkiksi oppimateriaalien hankinnoissa.

2.2 Lisäävätkö tekijänoikeuslain muutokset tarvetta ohjaukseen?

Tekijänoikeuslakiin tehtiin vuonna 2018 muutoksia, joiden tarkoitus on edistää saavutettavassa muodossa olevien aineistojen tarjontaa Euroopan talousalueella ja kolmansissa maissa. Muutoksen taustalla olivat kansainvälinen Marrakeshin sopimus ja EU:n lukemisestedirektiivi.

Celia on yksi lain määrittelemistä valtuutetuista yhteisöistä, joilla on oikeus tuottaa ja muuntaa aineistoja saavutettavaan muotoon. Muiden valtuutettujen yhteisöjen oma tuotanto on vielä vähäistä.

Celia tarjoaa toisille yhteisöille ohjeistusta niiden omien julkaisujen saavutettavuuden kehittämiseen. Ohjausta on annettu julkisen sektorin toimijoille, joista erityisesti korkeakoulujen olisi luontevaa kehittää valintakokeissa ja opetuksessa käyttämiensä materiaalien muuntamista saavutettaviksi. Celia tarjoaa apuaan myös yksityisille toimijoille, kuten kustantajille.

2.3 Mitä muita lainsäädännön muutoksia on tulossa?

Celian toimintaa määrittelevä laki uudistui vuoden 2023 alusta lukien. Vuoden 2026 alusta Celia yhdistyi Kansallisarkistoon, mutta vuoden 2023 uudistuksen muotoilut säilyivät pitkälti laissa saavutettavuuskirjasto Celian palveluista (512/2025).

Julkaisupolitiikan linjaukset on tehty niin, että niissä on huomioitu muuttuva lainsäädäntö ja että niitä voidaan mukauttaa uudistuvaan lainsäädäntöön. Oppivelvollisuutta on laajennettu siten, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaisi toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuuden laajentamiseen sisältyy oppimateriaalien maksuttomuus. Uudistuksen seurauksena kysyntä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) tai toisen asteen oppimateriaaleista erityisesti niiden opiskelijoiden tarpeisiin, joilla on luki- tai oppimisvaikeuksia, voi lisääntyä. On ensiarvoisen tärkeää, että kunnat huomioivat digitaalisten oppimateriaalien hankinnoissa niiden saavutettavuuden hankintalain edellyttämällä tavalla.

3.1 Millainen on Celian kokoelma?

Celian kokoelma on yhdistelmä kauno- ja tietokirjallisuutta sekä oppimateriaaleja. Kaikki aineistot ovat lainattavissa, mutta osa aineistoista, kuten piste- ja koskettelukirjat, on tarkoitettu tiettyjen kohderyhmien käyttöön.

Kokoelma on aktiivisesti kehitettävä kokonaisuus ajantasaisia ja tasalaatuisia aineistoja, joissa on kattava sisällönkuvailu. Celian kauno- ja tietokirjallisuuden kokoelmaa kehitetään kirjojen pitkä elinkaari huomioiden, ja oppimateriaaleja tuotetaan pääosin asiakkaiden hankintaehdotusten pohjalta. Samalla parannetaan tuotannon ajantasaisuutta ja nopeaa saatavuutta Celian asiakkaille.

Poistoja kokoelmasta tehdään maltillisesti, koska Celian kokoelmissa olevaa aineistoa ei välttämättä ole saatavissa mistään muualta. Poistot kohdistuvat lähinnä vanhentuneeseen tietokirjallisuuteen ja oppimateriaalien vanhempiin painoksiin, huonokuntoisiin koskettelukirjoihin sekä vioittuneisiin äänityksiin, joita ei voida korjata.

3.2 Ketkä käyttävät Celian palveluita?

Celia palvelee henkilöitä, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai kehityksellisen häiriön aiheuttaman lukemisesteen vuoksi. Lukemisesteenä voi toisin sanoen olla esimerkiksi näkövamma, heikentynyt näkö, lukivaikeus tai muu kehityksellinen oppimisvaikeus (kuten kehityksellinen kielihäiriö, hahmotusvaikeus, tarkkaavuusvaikeus), aivosairaudet (kuten aivoverenkiertohäiriöt, muistisairaudet, ms-tauti) ja muut lukemiseen vaikuttavat tilat tai sairaudet (kuten kehitysvammaisuus, cp-vamma, reuma, heikentynyt lihaskunto, mielenterveyden häiriöt).

2021 Celialla on runsaat 60 000 henkilöasiakasta, joiden ohella se palvelee noin 4 000:ta yhteisöasiakasta (kirjastoja, oppilaitoksia, vanhusten palvelutaloja jne.). Celian asiakasmäärä on viime vuosina ollut kasvussa, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Celia pyrkii eri toimilla siihen, että rekisteröityneet asiakkaat myös käyttävät heille tarjolla olevia palveluita aktiivisesti.

3.3 Miten Celia tunnistaa käyttäjien tarpeet?

Eri asiakasryhmien tarpeet määrittelevät Celian hankinta- ja tuotantopäätökset sekä tuotteiden sisällön. Tietoa julkaisujen sisältöön ja toimivuuteen liittyvistä tarpeista saadaan asiakastyytyväisyyskyselyillä, yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa ja suorilla yhteydenotoilla asiakkaisiin.

3.4 Miten kauno- ja tietokirjallisuuden hankinnoissa huomioidaan eri käyttäjien tarpeet ja varmistetaan kokoelman monipuolisuus?

Kauno- ja tietokirjallisuuden hankintapäätöksiä tehdessä käydään läpi kustantajien ajankohtainen kirjatarjonta. Myös asiakkaat voivat ehdottaa Celian kokoelmaan sekä uusia että vanhempia kirjoja.

Tuotantoon menevissä kirjoissa varmistetaan, että valitut kirjat ovat laaja-alainen ja monipuolinen otos kustantajien tarjonnasta. Kirjat valitaan kirjastotyön eettisten periaatteiden mukaisesti ja siten, että kokoelma on tasapainoinen suhteessa asiakasryhmien kokoon, lainauskäyttäytymiseen ja tiedontarpeisiin.

3.5 Miten Celia valikoi tuotettavat oppimateriaalit?

Celian asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia sekä aiemmin julkaistuista että vielä julkaisemattomista aineistoista. Celia ottaa oppimateriaalien tuotantopäätöksissä huomioon asiakkaiden tarpeet, heidän käytettävissään olevat saavutettavuutta parantavat ohjelmat ja apuvälineet sekä kustantajien tarjoamien digitaalisten oppimateriaalien saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden. Vastuu opetukseen liittyvien materiaalien tarjoamisesta oppilaalle on koululla, joten koulun resurssien puute saavutettavien oppimateriaalien hankinnassa ei ole peruste tuotannolle Celiassa.

Celia ottaa uudet opetussuunnitelmat huomioon hankintapäätöksissään.

3.6 Miten käyttäjien tarpeet huomioidaan oppikirjojen ja oppimateriaalien tuotannossa?

Tuotettavien oppikirjojen ja oppimateriaalien toimivuus taataan niin, että jokainen Celian asiakas pystyy käyttämään ainakin tiettyä osaa Celian tuotevalikoimasta. Siksi tuotetyyppejä täytyy olla useampia. Liian laajaa tuotevalikoimaa ei Celia kuitenkaan pysty ylläpitämään ja kehittämään. Osa tuotetyypeistä, kuten taktiiliaineistot, on rajattu tietylle asiakasryhmälle.

Celia ylläpitää suhteitaan sidosryhmiin, joilla on tietoa asiakkaan arjesta. Näitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Näkövammaisten liitto, koulut ja korkeakoulut.

4.1 Millä tavoin Celia huomioi kaupallisten ja muiden toimijoiden julkaisutuotannon omassa tuotannossaan?

Celia ei tuota päällekkäistä aineistoa kaupallisten kustantajien tai vastaavien toimijoiden kanssa, ellei saman nimekkeen tuottaminen saavutettavaan muotoon ole tarpeen lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisen lukemisen ja tiedonsaannin turvaamiseksi.

Esteet yhdenvertaiselle lukemiselle ja tiedonsaannille voivat olla aineiston saatavuudessa lukemisesteisille, puutteellisessa saavutettavuudessa tai aineiston käytön ylivoimaisessa vaikeudessa. Asiakkaalta kuitenkin odotetaan, että hän perehtyy käyttämiensä laitteiden ja ohjelmistojen saavutettavuusominaisuuksiin riittävästi ottaen huomioon hänen omat valmiutensa (ikätaso ym.).

4.2 Mitkä ovat edellytykset päällekkäisen tuotannon välttämiselle?

Päällekkäisen tuotannon välttäminen edellyttää toimivia vaihtoihin liittyviä sopimuksia ja jakelumalleja sekä ainakin osittain yhtenäistettyä metadataa. Vaihtojen kautta saatavissa vieraskielisissä aineistoissa erilaiset formaatit ja puuttuva metadata voivat estää aineiston käytön Celiassa ja muissa lukemisesteisten henkilöiden yhteisöissä.

Kauno- ja tietokirjallisuuteen kuuluvissa äänikirjoissa käytetään Celian taloudellisten resurssien puitteissa kaupallisten äänikirjojen äänityksiä, jos kustantaja on halukas yhteistyöhön. Kustantajilta hankituissa äänikirjoissa kiinnitetään huomiota siihen, että muun muassa kirjan rakenne on lukemisesteisille käyttäjille sopiva.

Celia tekee yhteistyötä sekä oppimateriaalikustantajien että korkeakoulusektorin kanssa ja kartoittaa digitaalisten oppimateriaalien ja sähkökirjapalveluiden saavutettavuuden kehittymistä. Myös kuntien yhteisen e-kirjaston kehittämistä seurataan. Formaatteja, joissa kirjoja tuotetaan ja jaetaan, uudistetaan pohjoismaisessa yhteistyössä.

Taktiiliaineistojen osalta selvitetään, onko kohokuvien ja vastaavien aineistojen hankkiminen mahdollista ostoina ja vaihtoina niin, että hyödynnetään koti- ja ulkomaisten toimijoiden valmistamia kohokuvia. Tällöin kuvien on oltava sellaisia, että ne täyttävät näkövammaisten oppimateriaaleille asetetut vaatimukset. Kohokuvien laatuvaatimukset laaditaan yhteistyössä sidosryhmien, esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, kanssa.

5.1 Miten Celia edistää pistelukutaitoa kauno- ja tietokirjallisuuden tuotannossa?

Pistekirjoja lainaavien asiakkaiden määrä on pieni, mutta Celia täyttää tuotannollaan tarpeen, johon muiden tahojen ei ole mahdollista samalla tavoin vastata. Celian tehtävä on tarjota pistelukijoille sopivaa materiaalia pistelukutaidon opetteluun ja ylläpitämiseen.

Kauno- ja tietokirjallisuuden pistekirjojen hankinnassa asetetaan jatkossakin etusijalle asiakkaiden toiveet. Tuotantomäärien kasvattamisen sijaan nopeutetaan tuotantoaikoja, jotta asiakas saa toivomansa pistekirjan aiempaa nopeammin.

Tuotantoaikojen lyhentäminen vaatii Celialta pistetyökalujen sekä jakelumallin kehittämistä. Jatkossa Celian on varauduttava siihen, että tulostetun pistevihoista koostuvan kirjan rinnalla pisteitä luetaan yhä enemmän suoraan pistenäytöiltä.

5.2 Millä tavoin Celia valikoi, tuottaa ja kehittää näkövammaisten muita taktiiliaineistoja?

Celian tuottamien ja jakelemien taktiiliaineistojen tulee olla kokonaisuus, joka johdonmukaisesti tukee näkövammaisen ihmisen piste- ja kuvalukutaidon kehittymistä. Kokonaisuuden pedagoginen toimivuus vahvistetaan yhteistyöllä oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa.

Celia osallistuu Braille-neuvottelukunnan toimintaan ja noudattaa neuvottelukunnan ohjeistuksia ja suosituksia. Pisteoppikirjojen toimitustyössä noudatettavia käytäntöjä on koottu Celian oppimateriaalisuunnittelijoiden laatimaan pisteoppikirjojen toimitusoppaaseen.

6.1 Millaisia äänikirjoja Celia julkaisee?

Celian äänikirjakokoelmassa on monipuolisesti kauno- ja tietokirjallisuutta sekä oppi- ja korkeakoulukirjoja. Äänikirjat sopivat lähes kaikille asiakasryhmille.

Tällä hetkellä Celian äänikirjat ovat Daisy-formaattiin tuotettuja äänikirjoja. On mahdollista, että uudet formaatit tulevat korvaamaan myös äänikirjoissa Daisyn.

Pääosa äänikirjoista on ihmisen ääneen lukemia. Koneäänen avulla tuotetaan ammatillisia oppi- ja korkeakoulukirjoja ja joitakin tietokirjoja. Yhdistelmäkirjat (DaisyTrio), jotka sisältävät myös tekstin ja kuvat, ovat pääosin ihmisäänisiä, pois lukien korkeakoulukirjat. Koneäänisten kirjojen tuottaminen asiakkaan käyttöön on nopeampaa kuin ihmisäänisten, ja uusia, mm. tekoälyyn pohjaavia koneääniratkaisuja selvitetään.

6.2 Miksi Celia tekee äänikirjoja, vaikka niitä tehdään jo paljon kaupallisessa tuotannossa?

Ihmisäänellä luettu äänikirja on Celian käytetyin tuotetyyppi ja nykytilanteessa saavutettava valtaosalle Celian asiakkaista. Yleisten kirjastojen kautta äänikirjoja ei ole saatavilla riittävän kattavasti eikä maksutta. Kaupalliset äänikirjat eivät usein sisällä kirjan käyttöä helpottavaa rakennetta.

6.3 Millainen tulevaisuuden äänikirja voisi olla?

Ihmisäänisten äänikirjojen arvo lienee tulevaisuudessa yhä enemmän lukukokemuksessa, ei ensisijaisesti saavutettavuudessa.

Osa Celian tuottamista äänikirjoista voi tulevaisuudessa olla koneäänen lukemia ääntä ja tekstiä yhdistäviä rakenteisia kirjoja. Tällaiset kirjat pystyttäisiin tuottamaan huomattavasti tavallista äänikirjaa nopeammin, jolloin Celian asiakkaiden ei tarvitsisi odottaa kirjojen valmistumista yhtä pitkään kuin ennen. Äänen ja tekstin yhdistäminen lisää kirjan saavutettavuutta suuremmalle kohderyhmälle. Celian alusta saakka tuottamissa äänikirjoissa erityisesti tietokirjallisuudessa on huomioitava mahdolliset kuvailtavat osiot, kuten kuvat, taulukot ja kaaviot.

Celian äänikirjojen tulevaisuuteen vaikuttaa kaupallisten äänikirjojen tuotanto. Celia ylläpitää äänikirjojen tuotantoyhteistyötä kustantajien kanssa ja välttää päällekkäistä ihmisäänellä tehtävää tuotantoa. Celian äänikirjatuotantoa pitää myös peilata siihen, mitä tulevaisuudessa on tarjolla julkisen sektorin jakelukanavien kautta.

7.1 Mistä Celian aineistojen saavutettavuus koostuu?

Celia tarjoaa saavutettavia aineistoja erilaisiin lukemisesteisen henkilöiden tarpeisiin. Osa tuotteista, kuten äänikirjat, sopivat suurelle osalle asiakaskunnasta. Osa tuotteista sopii pienemmälle ryhmälle. Tällaisia ovat esimerkiksi pistekirjat, joiden käyttö edellyttää pistelukutaitoa.

Taktiiliaineistoja lukuun ottamatta Celian aineiston käyttöön tarvitaan teknisen laitteen jonkinlaista hallintaa. Oppimateriaalien käyttö vaatii asiakkailta valmiuksia digitaalisten aineistojen ja palveluiden käyttämiseen sitä enemmän, mitä pidemmälle he opinnoissaan etenevät. Celian käytettävissä olevat resurssit edellyttävät joidenkin tuotetyyppien tuotannon ja jakelun rajaamista tietyille asiakasryhmille.

7.2 Miten Celian aineistojen saavutettavuus vastaa käyttäjien tarpeisiin?

Celian aineistoissa on saavutettavia tuotteita erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Taktiiliaineistot, pistekirjat, kohokuvat ja koskettelukirjat on tarkoitettu näkövammaisille, jotka lukevat taktiilisti eli tuntoaistin avulla. Koskettelukirjoissa on pistekirjoitusteksti, mutta ne soveltuvat myös kehitysvammaisille asiakkaille.

Celian äänikirjat sisältävät kirjan tekstin ääneen luettuna, ja kirjoissa on navigointia ja liikkumista helpottava rakenne, jota voi hyödyntää rakennetta tukevissa kuunteluohjelmissa. Äänikirjoissa on kuvaselostuksia, eli oleelliset kuvat kuvaillaan ääneen.

Yhdistelmäkirjoissa (DaisyTrio) yhdistyvät teksti ja ääneen luenta, joka on joko tallenne ihmisen luennasta tai tuotettu tekstistä puheeksi -tekniikan avulla koneäänenä. Teksti ja ääni on synkronoitu, joten kuultava ääni on nähtävissä korostettuna lukuohjelmassa. Asiakkaiden on mahdollista mukauttaa tekstin ulkoasua omiin tarpeisiinsa. Yhdistelmäkirjoissa kuvat on selostettu.

Celiassa tuotetaan kahdentyyppisiä sähköisiä kirjoja: Daisy-formaattisia sähkökirjoja ja vain näkövammaisille tarkoitettuja Luetus-oppikirjoja. Sähköisiä kirjoja voi käyttää niille tarkoitetuilla lukuohjelmilla, ja ne sisältävät kirjan tekstin ja kuvituksen ilman ääntä. Myös liikkumista helpottava rakenne ja metadata lisäävät sähköisten kirjojen saavutettavuutta.

7.3 Millaista saavutettavuus on tulevaisuudessa Celian aineistoissa ja miten asiakkaat tietävät saavutettavuudesta?

Lainsäädäntömuutosten ja kustantajien kehitystyön ansiosta kirjat ja digitaaliset oppimateriaalit ovat aiempaa saavutettavampia. Kaikkien kaupallisten aineistojen helppo käytettävyys ja riittävän hyvät saavutettavuusominaisuudet eivät kuitenkaan ole realistisia ainakaan lähitulevaisuudessa.

Celialla on mahdollisuudet kehittää erityisaineistoja näkövammaisille ja muille lukemisesteisten henkilöiden ryhmille. Perinteisten kirjojen lisäksi Celia voi panostaa uusiin tuotteisiin muun muassa oppimateriaaleissa, joissa otetaan erityisesti huomioon esimerkiksi erilaiset oppimisvaikeudet.

Jatkossa Celian aineistojen sisällönkuvailussa avataan kunkin tuotteen saavutettavuus materiaalin ja kirjan ominaisuuksien tarkemmalla kuvailulla. Asiakkaat saavat tiedon aineistojen saavutettavuudesta asiakaskäyttöliittymän kautta.