Inkeri ja inkeriläisyys
Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke (2018–2020) on arkisto- ja muistiorganisaatiohanke, jossa pyritään edistämään aineistojen hankintaa, saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Yhteistyöhankkeen toteuttavat Kansallisarkisto, Inkeriläisten sivistyssäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Inkeriläisten aineistot Kansallisarkistossa
Inkeriin ja inkeriläisiin liittyviä arkistoja löytyy Kansallisarkiston Helsingin, Hämeenlinnan, Oulun, Turun ja Vaasan toimipisteistä. Suurin osa arkistoaineistoista liittyy Inkerissä toimineiden yhdistysten ja seurakuntien toimintaan sekä inkeriläisten vapautusliikkeen parissa toimineisiin henkilöihin. Myös siirtoväkeen ja inkeriläispakolaisten asioiden hoitamiseen liittyviä aineistoja löytyy Kansallisarkiston kokoelmista mm. Inkerin Avun arkistosta (1919–1943). Merkittävänä henkilöarkistona mainittakoon myös Eeva Läärän arkisto (1929–1965).
Kansallisarkistossa on Inkerin arkisto I ja II -nimellä kulkevat aineistokokoelmat inkeriläisten yhdistysten asiakirjoja, valokuvia ja lehtileikkeitä vuosilta 1917–1944. Kokoelma sisältää Inkerin liiton arkistoaineistoa, Inkerin väliaikaisen hoitokunnan arkistoaineistoa, Juuso Mustosen, Kaapre Tynnin ja Leo Yllön arkistot. Lisäksi kokoelmassa on sekä Länsi-Inkerin että Pohjois-Inkerin hoitokuntien asiakirjoja. Länsi-Inkerin hoitokunta ei uskonut Inkerin liittämisen Suomeen onnistuvan vaan pyrki kansallisen itsehallinnon aikaansaamiseen. Pohjois-Inkerin hoitokunta oli puolestaan Suomessa toiminut Pohjois-Inkerin väliaikainen pakolaishallitus, joka toimi heinäkuusta 1919 vuoteen 1921.