Vastuullisuuden tavoitteet
1. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
Kansallisarkisto luo pohjaa julkisuuden, avoimuuden, hyvän hallinnon ja demokratian toteutumiselle suomalaisessa yhteiskunnassa. Arkisto säilyttää ja tarjoaa tutkijoiden, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden käyttöön viranomais- ja yksityisaineistoja, joita Kansallisarkiston hallussa on yli 220 hyllykilometriä (arviolta yli 2 mrd sivua).
Kansallisarkiston kestävän kehityksen mukainen vaikuttavuus kasvaa digitalisaation myötä, kun aineistot tulevat yhä helpommin hyödynnettäviksi. Aineistojen digitaalinen ja analoginen käyttö kuvaa Kansallisarkiston toiminnan kehitystä avoimen ja hyvän hallinnon toteuttajana.
Muuttumattoman tiedon saatavuus vahvistaa luottamusta viranomaisiin ja tukee näin kansalaisyhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa. Suomalaiset luottavat Kansallisarkistoon. Luottamus&Maine-tutkimus on tehty vuosina 2019 ja 2021, ja kummassakin tutkimuksessa Kansallisarkisto sijoittui niin maineen kuin organisaatiota kohtaan tunnetun luottamuksen määrässä julkisyhteisöjen kärkikastiin.
Mittarit: |
|---|
|
Kansallisarkiston maine 2019 ja 2021
Hyvä koulutus
Kansallisarkisto on keskeinen osa suomalaista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimus luo pohjan korkeatasoiselle koulutukselle. Tietovarannoillaan Kansallisarkisto mahdollistaa elinikäistä ja jatkuvaa oppimista. Tieto ja sen hyödyntäminen niin tieteellisessä tutkimuksessa kuin suoraan yhteisöjen ja yksilöiden toimissa tukee yhteiskunnan muutoskykyä sekä luovaa, tutkivaa ja vastuullista toimintaa. Tätä Kansallisarkiston hyvän koulutuksen jalanjälkeä kuvaavat kohdassa 4.1 esitetyt aineistojen käyttöä kuvaavat mittarit.
Kansallisarkisto on arkistoalan suurin toimija Suomessa. Edistäessään digitalisaatiota se luo samalla uutta osaamista koko toimintaympäristössään. Jotta voimme olla edelläkävijöitä palveluidemme tuottamisessa, tavoittelemme avointa, innovatiivista, kokeilevaa ja tuloksellista toimintakulttuuria.
Huolehdimme myös henkilöstömme työkyvystä ja osaamisen kehittämisestä. Jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle on vahvistettu digitalisaatioon liittyvä henkilökohtainen oppimistavoite. Mahdollisuus kokeilla ja tehdä asioita uudella tavalla sekä ylläpitää ja parantaa omaa osaamista kuvaavat sitä, miten olemme onnistuneet näissä kestävän kehityksen sisäisissä tavoitteissa.
Mittarit: |
|---|
|
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kansallisarkisto luo pohjaa tietoon perustuville palveluille ja taloudelle edistämällä digitalisaatiota ja avoimen datan saatavuutta. Maaliskuuhun 2022 mennessä Kansallisarkisto on digitoinut analogisessa muodossa olleita arkistoaineistoja 142 miljoonan tiedoston verran. Erityisesti yhdessä tekstintunnistuksen kanssa digitointi lisää aineistojen käytettävyyttä ratkaisevasti. Tekstintunnistuksessa digitoinnissa muodostunut kuva muutetaan tekstisisällöksi.
Kansallisarkistossa on tekstintunnistettu yli 68 miljoonaa tiedostoa, joista 3,2 miljoonaa tiedostoa on käsinkirjoitettua tekstiä. Kansallisarkisto avaa aineistojaan myös koneluettavassa muodossa. Mittaria tämän avoimen datan kehitykseen ei kuitenkaan vielä ole.
Kansallisarkiston henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi. Merkityksellisyyden kokemus on tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Samalla se kertoo siitä, että työmme on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. Toteutamme ja kehitämme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä, jonka tavoitteena on ehkäistä kaikenlaista syrjintää ja asiatonta kohtelua sekä edistää yhdenvertaisuutta työssä. Yhdenvertaisuuden kokemus on kehittynyt Kansallisarkistossa suotuisasti.
Mittarit: |
|---|
|
Ilmastotekoja
Kansallisarkisto toimii arkistoalalla digitaalisen toimintatavan esimerkkinä. Se tukee ohjauksellaan ja palveluillaan viranomaisten siirtymistä digitaaliseen arkistointiin.
Digitaalinen arkistointi vähentää virastojen ja Kansallisarkiston arkistotilojen rakentamis- ja ylläpitotarvetta. Digitaalinen asiakirjallinen tieto on käytettävissä paikkariippumattomasti. Digitalisaatio myös vähentää paperin kulutusta. Toisaalta, kun aineistojen sähköinen käyttö lisääntyy, kasvaa myös energiankulutus. Kansallisarkistolla ei ole vielä mittaria tämän merkittävän toimintatapamuutoksen kokonaisvaikutusten seuraamiseen.
Yhteistyö ja kumppanuus
Kansallisarkisto edistää toiminnassaan yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden, yhteisöjen sekä yksittäisten kansalaisten kanssa. Esimerkki julkisen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ovat asiakirjojen maksulliset digitointi- ja järjestämishankkeet. Kumppaneina näissä hankkeissa on niin valtion viranomaisia kuin kuntia. Hankkeilla on tärkeä tietojen saatavuutta ja käyttöä edistävä ja myös kustannussäästöjä tuottava vaikutus.
Kansallisarkiston lakisääteisenä tehtävänä on osallistua yksityisen arkistotoiminnan kehittämiseen yhteistyössä yksityisen arkistotoiminnan harjoittajien kanssa. Tämä tehtävä on hyvä esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin välisestä yhteistyöstä. Yksityisarkistojen vastaanottoa ohjaa arkistotoimijoiden kesken sovittu hankintapolitiikka. Näin taataan aineistojen edustavuus sekä tarkoituksenmukainen sijoittuminen eri arkistoihin.
Kansallisarkisto aktivoi yksityisiä yhteisöjä ja jopa yksittäisiä kansalaisia mukaan toimintaansa erityisesti vapaaehtoisdigitoinnin sekä tekstintunnistamisen ja tutkimuksen joukkoistamishankkeissa. Nämä hankkeet lujittavat sidosta Kansallisarkiston ja kansalaisyhteiskunnan välille ja tehostavat arkiston toimintaa.
Kansallisarkiston tutkimushankkeet lisäävät yhteiskunnallista ymmärrystä. Aineistojen hankinta ja tutkimushankkeiden tukeminen syventävät tietoja maamme historiasta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Kansallisarkisto myös toteuttaa kansainvälistä solidaarisuustyötä erityisesti tarjoamalla turvapaikan kriisialueiden uhanalaisille aineistoille.
Mittari: |
|---|
|
Kansallisarkiston jalanjälki eli toiminnan negatiiviset vaikutukset ympäristöön
Kansallisarkiston toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Turussa ja Vaasassa. Lisäksi Saamelaisarkisto toimii Inarissa. Vuonna 2021 Kansallisarkisto työllisti keskimäärin 225 henkilötyövuoden verran.
Arkistotoiminta on tilaintensiivistä. Lisäksi aineistojen säilyvyys edellyttää energiaa vaativaa olosuhteiden hallintaa. Kiinteistömassan ylläpito kuluttaakin merkittävän määrän sähkö- ja erilämpöenergiaa. Kansallisarkisto käyttää vihreää sähköä, mikä on merkittävästi alentanut sähkökulutuksesta johtuvaa ympäristöjalanjälkeä. Lämpöenergian päästöt ovat olleet laskussa johtuen siitä, että osaan kiinteistöjä on hankittu päästötöntä kaukolämpöä.
Keskeinen osa henkilöstön aiheuttamasta ympäristövaikutuksesta aiheutuu matkustamisesta. Matkustaminen on vähentynyt voimakkaasti koronapandemian ja sen vauhdittamien toimintatapamuutosten johdosta. Tapaamisiin osallistutaan nyt etäyhteyksin. Tavoitteenamme on matkustusmäärien pysyvä vähentyminen. Tämän tavoitteen saavuttamisen tärkein mittari on lentomatkustuksen määrä.
Mittarit: |
|---|
|
