Poimintoja Kansallisarkiston vuodesta 2021

Vuonna 2021 massadigitoinnissa käsiteltiin 29,1 miljoonaa kuvatiedostoa eli noin 1,89 hyllykilometriä aineistoa.

Lisäksi takautuvasti digitoitiin noin 9,3 miljoonaa tiedostoa. Tästä 47,5 % tehtiin kumppanuusdigitointina, 35,5 % virkadigitointina ja loput maksullisena ja vapaaehtoisdigitointina.

Sähköisen arkistoinnin palvelussa otettiin käyttöön uusi valtionhallinnon organisaatioille suunnattu siirtokäyttöliittymä, jonka kautta organisaatiot voivat siirtää alkujaan digitaalisia aineistojaan ja myös itse digitoimiaan aineistoja.

Kansallisarkisto linjasi 3.12.2020, ettei se enää ota valtionhallinnosta vastaan analogisia aineistoja, vaan ne on digitoitava ennen siirtoa Kansallisarkistoon. Poikkeuksena ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat analogiset asiakirjat. Linjaus tukee hallitusohjelman ja digitaalisen tutkimusprosessin tavoitteita.

Aineistojen käsittelyyn liittyvä maksullinen palvelutoiminta kasvoi arvioitua enemmän, ja samalla toiminta laajeni Helsingin ohella muihin toimipaikkoihin. Vuoden aikana tehtiin seitsemän uutta maksullisen palvelutoiminnan viranomaissopimusta.

Digitaalisten yksityisarkistojen vastaanoton pilotointia jatkettiin. Lähivuosina yksityisarkistojen vastaanotossa siirrytään digitaalisten aineistojen vastaanottoon lähivuosina. Analogisessa muodossa yksityisarkistoja otettiin vastaan 149,7 hm.

Digitaalisten palveluiden käyttö kehittyi vuonna 2021 ristiriitaisesti.  Digitaaliarkiston käyttö kasvoi, mutta esimerkiksi tutkimustietokantojen ja aineiston käyttöön opastavan Arkistojen Portin käyntimäärät laskivat. Tutkimustietokantojen osalta tämä johtuu Suomen sodissa menehtyneet 1939–1945-tietokannan käytön vähentymisestä, jota selittää lähes vastaavan tietosisällön saatavilla olo Sotasampo-palvelussa.

Uudistetun Astia-asiointipalvelun pilotointia jatkettiin ja sen täysimittaiseen käyttöön siirrytään maaliskuussa 2022.

Kansallisarkisto, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu – XAMK, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKA ja Disc Oy käynnistivät kaksivuotisen yhteishankkeen Digitaalisten aineistojen laadun ja käytettävyyden parantaminen tekoälyavusteisesti.

Käsinkirjoitetun tekstin automatisoitua tunnistamista jatkettiin renovoitujen tuomiokirjojen raastuvanoikeuksien ja kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjojen tekstintunnistuksella. Vuoden lopussa Tuomiokirjahaku-palvelussa oli 3,2 miljoonaa sivua tunnistettua tekstiä.

Kansallisarkisto/Saamelaisarkisto toteutti yhteistyössä Lapin, Oulun ja Uumajan yliopistojen sekä Norjan Saamelaisarkiston kanssa Nuohtti-hakupalvelun, joka sisältää Euroopan eri maissa sijaitsevia saamelaisaineistoja ja joka avataan vuoden 2022 alkupuolella.

Tutkijasaleissa kävi vuoden aikana 12 506 asiakasta, mikä oli noin 3 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Tutkijasaleihin toimitettiin 43 628 asiakirjaa, mikä puolestaan on noin 3 000 asiakirjaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tietopyyntöjä käsiteltiin yhteensä 33 744. Vuoteen 2020 verrattuna tietopyyntöjä oli 6 145 enemmän. Sähköisen asioinnin osuus oli tietopyynnöissä 78 prosenttia.