Home-epäillyn tai homeisen aineiston käsittely

Tutustu Kansallisarkiston ohjeisiin home-epäiltyjen tai homeisten arkistoaineistojen käsittelystä. Ohjeiden tarkoituksena on auttaa homevaurioituneiden aineistojen säilyvyyden turvaamisessa sekä ennen kaikkea ennaltaehkäistä homeongelmien syntymistä arkistoaineistoissa. Ohjeistuksessa painotetaan henkilöturvallisuuden merkitystä käsiteltäessä home-epäiltyjä tai homeisia aineistoja.

Analogisessa muodossa arkistoitava asiakirjallinen kulttuuriperintö muodostuu muun muassa kartoista, rakennuspiirustuksista, valokuvakokoelmista, sidoksista ja vuosisatojen takaisista vanhoista asiakirjoista. Aineistojen pääasiallinen materiaali on paperi, joka on herkkä säilytysolosuhteiden muutoksille. Vääränlaiset arkistotilat tai vesivahingot vaarantavat analogisena arkistoitavien aineistojen säilyvyyden altistamalla aineistot homeongelmille.

Mitä home on?

Homeet ovat mikro-organismeja eli mikrobeja yhdessä muun muassa bakteereiden, virusten ja hiivojen kanssa. Mikrobeja on löydettävistä kaikkialta elinympäristöstämme luonnollisena osana elämän kiertokulkua. Homeet muodostavat sieniryhmän, joka koostuu useista tunnetuista ja vielä tuntemattomistakin homesienisuvuista. Ne kasvavat monisoluisina rihmastoina ja lisääntyvät tavanomaisesti kuroumaitiöiden avulla. Rihmastojen päissä muodostuvat itiöt leviävät laajoille alueille ilmavirtoja hyödyntäen.

Homeita löytyy luonnosta tärkeänä osana eloperäisen aineksen hajottajina. Niitä hyödynnetään elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Homeitiöitä on löydettävistä kaikilta pinnoilta sekä ulkona että sisällä. Itiöt siirtyvät ilmavirtojen mukana materiaalista toiseen, ja sisätiloissa ne voivat levitä ilmanvaihdon kautta eri tiloihin.

Homeiden haitat ihmiselle tulevat esiin silloin, kun hometta kasvaa paikoissa, joissa home aiheuttaa ihmisille terveydellisiä ongelmia tai vaurioittaa materiaaleja esimerkiksi rakennuksissa. Useat homeet voivat tuottaa kasvaessaan myrkkyjä eli mykotoksiineja, jotka ovat homeen kaasumaisia aineenvaihduntatuotteita. Mykotoksiinien avulla homeet estävät kilpailevien mikrobien kasvua.

Otolliset kasvuolosuhteet

Homeet voivat kasvaa hyvin erilaisissa olosuhteissa. Kasvaakseen ja lisääntyäkseen homeet tarvitsevat ennen kaikkea happea, jonka lisäksi homeet tarvitsevat myös vettä ja ravintoa. Osa homeista kykenee käyttämään ilman suhteellista kosteutta vedenlähteenä.

Useimmiten homeiden kasvaminen on otollista, jos ilman suhteellinen kosteus on yli 65 prosenttia ja lämpötila on +4–30 asteen välillä. Homeissa ei ole lehtivihreää (klorofylliä), minkä vuoksi ne voivat kasvaa myös pimeässä. 

Homeiden vaikutus ihmiseen

Perusterveillä ihmisillä on hyvä immuunijärjestelmä homeita vastaan. Home ei tartu ihmiseen. Ihmisen elimistö muodostaakin vereen homeiden vasta-aineita koko eliniän.

Homeet voivat kuitenkin aiheuttaa ihmiselle terveydellisiä haittoja. Oirehtiminen on yksilöllisiä, mihin vaikuttavat muun muassa homesienisuku, altistumisen kesto ja yleinen terveydentila. Homeiden aiheuttamia oireita ovat esimerkiksi väsymys, päänsärky, huimaus, iho-oireet, silmien ärsytys, nuha ja hengenahdistus. Yleensä oireet häviävät, kun altistuminen homeille poistuu.

Mykotoksiineja erittävät homeet voivat aiheuttaa edellä kuvatun lisäksi myös vakavampia seurauksia. Ne voivat synnyttää esimerkiksi karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia toksiineja.

Lue lisää homeelle altistumisen vaikutuksista Hengitysliiton verkkosivuilta.


Arkistointi