Kun epäilet hometta

Kun epäilet arkistoaineistossa hometta, suojaa sekä itsesi että muut aineistot ja tilat ja hanki varmistus home-epäilylle. Oikeilla toimilla estetään mahdollisen homeen kasvaminen ja homeitiöiden leviäminen aineistoista ja tiloista toisiin sekä varmistetaan henkilöturvallisuus.

Jos arkistoaineistossa epäillään hometta, tulee aineisto eristää muusta aineistosta ja huolehtia, että säilytystilassa on suositusten mukaiset olosuhteet. Kansallisarkiston arkistotilamääräyksessä (pdf) ohjeistetaan, että arkistotilojen lämpötilan tulee olla + 16–20 astetta ja suhteellisen ilmankosteuden 40–50 % (päivittäinen vaihtelumarginaali ± 1°C; ± 3 % SK). Näissä olosuhteissa homeet eivät yleensä pysty kasvamaan, vaan ne ovat passiivitilassa. Kun käsittelet home-epäiltyjä tai homeisia aineistoja, käytä aina asianmukaisia suojaimia.

Homeiden haittojen hallinnassa on oleellista, että estetään homeisen aineiston sisältämien itiöiden leviäminen aineistoista ja tiloista toisiin.  Home-epäillyn tai homeisen aineiston eristäminen esimerkiksi suojakoteloon tai kääriminen suojapaperiin estää homeitiöiden leviämisen. Home-epäiltyä tai homeista aineistoa ei tule kääriä muoviin, sillä muovi ilmatiiviinä saattaa aiheuttaa mikroilmaston, joka edistää homeen kasvua. Muovia voidaan pitää perusteltuna vain lyhyiden kuljetusten yhteydessä. Lisäksi on hyvä muistaa, että home-epäiltyä tai homeista aineistoa ei tule säilyttää tiloissa, jotka ovat jatkuvassa ihmisten käytössä.

Home-epäilylle on tärkeää saada varmistus. Turvaudu homeen tunnistamisessa tarpeen mukaan asiantuntijan apuun. Jos aineistossa todetaan hometta, on homepuhdistus hyvä aloittaa mahdollisimman pian aineiston säilymisen turvaamiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi. Muista, että homepuhdistuksen tekee aina asiaan erikoistunut alan asiantuntija.

Oikeanlaiset suojavälineet home-epäillyn tai homeisen aineiston käsittelyssä

Kun käsittelet home-epäiltyä tai homeista aineistoa, käytä vähintään FFP3-luokan hengityssuojainta. Hengityssuojaimia on sekä kertakäyttöisiä että uudelleen käytettäviä vaihtoehtoja. Raitisilmamaski, asianmukaisilla suodattimilla varustettuna on miellyttävä vaihtoehto, sillä hengitysvastus on moniin muihin hengityssuojaimiin verrattuna kevyempi.

Käytä myös suojakäsineitä, koska homemyrkyt voivat imeytyä elimistöön myös ihon läpi. Käsineiksi soveltuvat esimerkiksi kertakäyttöiset, puuterittomat vinyylikäsineet. Puuvillakäsineitä ei voi käyttää homeisen aineiston käsittelyssä.

Aineistoa käsiteltäessä on suositeltavaa käyttää myös muita kertakäyttöisiä suojavaatteita, joita on erilaisia vaihtoehtoja irtohihoista haalareihin. Hupullinen suojahaalari antaa parhaimman suojan. Tarvittavan suojavarustuksen määrään vaikuttaa tila, jossa aineistoa käsitellään. Jos käytössä ei ole kertakäyttöisiä suojavaatteita, tulee käytössä olleet vaatteet pestä heti käytön jälkeen.

Lisäksi suojaamisessa voidaan käyttää silmäsuojaimia. Kuulosuojaimet suojaavat homepuhdistustyön toteuttajan korvia meluhaitoilta.

Kaikki kertakäyttöiset varusteet suljetaan käytön jälkeen tiiviiseen muovipussiin ja hävitetään talousjätteen mukana. Ei-kertakäyttöiset suojavälineet, kuten raitisilmamaski, tulee puhdistaa joka käyttökerran jälkeen esimerkiksi kertakäyttöisillä desinfioivilla liinoilla.

Puhdistaminen ja puhdistusmenetelmät

Sisäilmaongelmista kärsivien arkistojen homeettomien aineistojen tai syystä tai toisesta homehtuneiden arkistoaineistojen puhdistamiseen liittyvät toimenpiteet ja niiden vaiheet on hyvä suunnitella tarkoin ennen töiden aloittamista. Puhdistustyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota myös työturvallisuuteen. Homeisen aineiston puhdistustyö annetaan asiaan perehtyneiden ammattilaisten tehtäväksi.

Työmenetelmien valintaan vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi aineiston kunto. Erityisesti hauraiden tai muuten haasteellisten arkistoaineistojen saattamisessa käyttökuntoon on hyvä turvautua konservaattorien apuun. Ammattimaisista konservaattoreista on saatavilla tietoa esimerkiksi Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston kautta.

Konservaattori tekee vaurioituneelle aineistolle kuntokartoituksen, jonka perusteella voidaan valita oikeanlaiset menetelmät, välineet ja materiaalit aineiston säilymisen turvaamiseksi. Homevaurioituneet aineistot voidaan jakaa märkäpuhdistettaviin ja imuroitaviin aineistoihin. Useimmiten homevaurioitunut aineisto imuroidaan HEPA-suodattimella varustetulla imurilla. Aineiston käsittely ja imurointi tehdään tilassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Imurointi voidaan tehdä esimerkiksi kohdepoistoa hyödyntäen, vetokaapissa tai aineiston käsittelyyn eristetyssä, muita tiloja alipaineisemmaksi muutetussa tilassa, jonka poistoilma kulkeutuu suoraan ulos rakennuksesta. Oleellista on estää homeitiöiden leviäminen ilmanvaihtokanavien ja muiden väylien kautta toisiin tiloihin. Imurointi harjasuulakkeen avulla poistaa itiöt melko tehokkaasti, mutta aineistoon voi jäädä homeiden toksiineja.

Paperikonservaattorit voivat tarpeen mukaan pestä homeista aineistoa, mutta märkäkäsittelyt eivät poista esimerkiksi hajuja ja värjäytymiä kokonaan. Lisäksi mykotoksiinien eli kaasumaisten aineenvaihduntatuotteiden poistaminen märkäkäsittelyllä on epävarmaa. Märkäkäsittelyt muodostavat myös riskin homeiden aktivoitumiselle. Homeen aiheuttamien värjäytymien ja mykotoksiinien poistoon ei ole tiedossa kovinkaan toimivia keinoja.

Sisäilmaongelmaisten tilojen homeettoman aineiston puhdistus

Jos arkistossa todetaan sisäilmaongelma, mutta aineisto ei ole kastunut tai kostunut, arkistoaineisto saadaan kuntoon vähäisillä toimenpiteillä. Arkistoaineisto siirretään puhdistettavaksi erilliseen työskentelytilaan, jossa ei ole sisäilmaongelmaa. Puhdistuksen ajan tulee huolehtia hyvästä ilmanvaihdosta. Puhdistuksessa voi hyödyntää erilaisia apuvälineitä, kuten kohdepoistolaitetta. Puhdistuksen voi tehdä pienissä erissä myös katetuissa ulkotiloissa. Tällöin tulee varmistua siitä, että sää on poutainen ja täysin tuuleton. Lisäksi on muistettava käyttää edellä kuvattuja asianmukaisia henkilösuojaimia.

Jos aineisto on suojattuna säilytysvälineissä, mahdolliset niiden pinnalla olevat homeitiöt imuroidaan HEPA-suodattimella varustetulla imurilla ja pehmeällä harjasuulakkeella. Imuroinnin jälkeen tarkistetaan, että säilytysvälineiden sisällä olevassa aineistossa ei ole näkyvissä merkkejä homeesta. Suojaamaton aineisto imuroidaan kokonaisuudessaan varovasti harjasuulakkeella pienellä teholla. Jos kyseessä on hauras aineisto, on hyvä turvautua konservaattorien apuun. Huonokuntoiset säilytysvälineet on suositeltavaa vaihtaa imuroinnin yhteydessä. Uusien säilytysvälineiden valinnassa on suositeltavaa hyödyntää Kansallisarkiston suojamateriaaliohjeistusta. Imuroinnin jälkeen aineisto voidaan siirtää puhtaaseen säilytystilaan, jossa on asianmukaiset olosuhteet.

Puhdistukseen käytetty työskentelytila tulee siivota huolellisesti puhdistamisen jälkeen, sillä esimerkiksi säilytysvälineiden pinnalla mahdollisesti olleita homeitiöitä on voinut levitä työskentelytilaan.

Homeisen aineiston puhdistaminen

Homeisen aineiston puhdistaa alan ammattilainen, jolla on tarpeelliset tiedot ja taidot homeisen aineiston käsittelystä ja henkilösuojautumisesta. Homeinen aineisto siirretään erilliseen työskentelytilaan puhdistettavaksi. Puhdistamisen voi suorittaa myös tilassa, jossa on muuta homeista aineistoa mutta puhdistamisen jälkeen aineisto on siirrettävä toiseen tilaan. Ideaalitilanteessa homeinen aineisto voidaan käsitellä turvallisesti vetokaapissa. Oleellista on miettiä työvaiheet niin, että homeitiöt eivät leviä ympäriinsä muihin aineistoihin ja tiloihin.

Kun homeinen aineisto on puhdistettu, vanhat säilytysvälineet, kuten nappinauhakotelot, vaihdetaan. Puhdistettu aineisto sijoitetaan Kansallisarkiston suojamateriaaliohjeistuksen mukaisiin säilytysvälineisiin. Tieto homepuhdistuksesta tulee merkitä säilytysvälineisiin sekä aineistoa kuvaileviin järjestelmiin, sillä puhdistamisen jälkeenkään ei voida olla täysin varmoja, että home on saatu kokonaisuudessaan poistettua. Puhdistetun aineiston käsittelyssä suositellaan jatkossa ainakin suojakäsineiden käyttöä. Jos on erityisen herkkä homeille, on syytä käyttää muutakin suojausta, kuten hengityssuojainta. Puhdistamisen ja suojauksen jälkeen aineisto voidaan siirtää säilytystilaan, jossa on asianmukaiset olosuhteet.

Tila, jossa homeista aineistoa on säilytetty, tulee siivota huolellisesti, jotta mahdolliset tilassa levinneet homeitiöt saadaan poistettua. Samassa tilassa säilytetyt muut homeettomat aineistot on hyvä imuroida varmuuden vuoksi. Homeettomien aineistojen, kuten säilytyskoteloissa olevien asiakirjojen, puhdistamiseksi riittää koteloiden ulkopintojen imurointi. Homepuhdistuksessa käytetty työskentelytila tulee myös siivota huolellisesti.

Arkistoaineistolle haitalliset puhdistus-, kaasutus- ja desinfiointimenetelmät

Analogisessa muodossa arkistoitavien aineistojen puhdistamisessa ei saa käyttää puhdistus-, kaasutus- ja desinfiointimenetelmiä, jotka sisältävät hapettavia kaasuja ja kemikaaleja – kuten peroksidiyhdisteitä ja otsonia. Edellä mainittujen menetelmien käyttöä on perusteltu niiden kyvyllä poistaa hajuhaittoja ja haitallisia mikrobeja. Tästä syystä esimerkiksi otsonia on hyödynnetty veden- ja ilmanpuhdistuksessa. Korkeina pitoisuuksina otsoni on kuitenkin erittäin haitallista sekä ihmisille että arkistoaineistoille.

Otsoni hajoaa ilmassa nopeasti mutta samalla se voimakkaasti hapettaa orgaanisia materiaaleja. Otsoni aiheuttaa arkistoaineiston paperimateriaalin hapettumista, joka johtaa paperin kellastumiseen, happamoitumiseen ja lopulta haurastumiseen sekä muutoksiin merkintäaineissa. Otsonin vaikutus yhdessä muiden hapettavien kaasujen sekä papereista vapautuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kanssa voi olla suurempaa kuin pelkän otsonin – tällöin pienetkin pitoisuudet voivat olla haitallisia. Arkistoaineistosta vapautuu orgaanisia yhdisteitä ja happoja myös luonnollisen vanhenemisen kautta. Tutkimuksissa on todettu, että arkistoitavan aineiston säilytystilassa otsonin, peroksidiyhdisteiden ja muiden haitallisten ilmansaasteiden pitoisuuksien tulee olla erittäin alhaiset.

Jos arkistoaineisto on poistettu tilasta, on mahdollista puhdistaa tila myös edellä mainittuja menetelmiä käyttäen. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että säilytystilan olosuhteet ovat asialliset ennen kuin arkistoaineistot voidaan siirtää takaisin tilaan.


Arkistointi