Tietosuoja
Tietosuoja on perusoikeus, joka turvaa yksityisyyden suojan silloin, kun Kansallisarkistossa käsitellään henkilötietojasi.
Kansallisarkistossa käsitellään henkilötietoja lainmukaisesti, tietoturvallisesti ja tietosuojaperiaatteita noudattaen. Kansallisarkisto noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679), Suomen lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Kerromme tällä sivulla henkilötietojen käsittelystä Kansallisarkiston toiminnassa.
Tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan lähtökohtaisesti vain elävien henkilöiden henkilötietojen käsittelyyn.
Ilmoita henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta
Henkilötietojen käsittely
Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa. Esimerkiksi nimi, henkilötunnus, ammatti, sijaintitieto, sähköpostiosoite, kasvokuva, ip-osoite, tieto sairaudesta tai vammasta sekä tieto ammattiliiton jäsenyydestä ovat henkilötietoja, joita käsiteltäessä Kansallisarkistossa on noudatettava tietosuojalainsäädäntöä.
Kaikki henkilötietoihin kohdistuvat toimenpiteet henkilötietojen käyttämisestä ja katselusta henkilötietojen luovuttamiseen, poistamiseen ja internetissä julkaisemiseen ovat henkilötietojen käsittelyä.
Me Kansallisarkistossa käsittelemme henkilötietoja useaa eri tarkoitusta varten. Henkilötietojen käsittely on tarpeen Kansallisarkiston lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi ja yleistä etua koskevien tehtävien suorittamiseksi. Henkilötietojen käsittely on myös tarpeen, kun käytät Kansallisarkiston arkisto- tai kirjastopalveluja tai silloin, kun olet antanut suostumuksesi henkilötietojesi käsittelyyn Kansallisarkiston vapaaehtoisissa palveluissa. Henkilötietoja käsitellään myös esimerkiksi rekrytointi-, henkilöstö- ja talousasioiden hoitamiseen.
Kansallisarkisto vastaa aina siitä, että henkilötietojen käsittelylle on laillinen peruste.
Kansallisarkisto voi toimia rekisterinpitäjänä, yhteisrekisterinpitäjänä tai henkilötietojen käsittelijänä tiettyjen aineistojen osalta. Esimerkiksi Kansallisarkistoon arkistoitujen asiakirjojen sisältämien henkilötietojen osalta Kansallisarkisto on rekisterinpitäjä. Tällöin Kansallisarkisto määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot ja vastaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta.
Henkilötietojen käsittelijöitä voimme olla, kun käsittelemme henkilötietoja toisen rekisterinpitäjän lukuun ja sen ohjeiden mukaisesti.
Yhteisrekisterinpitäjinä toimimme esimerkiksi toisen viranomaisen tai sopimuskumppanin kanssa. Tällöin määrittelemme yhdessä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot sekä jaamme rekisterinpitäjän vastuun. Muiden rekisterinpitäjien suorittamasta henkilötietojen käsittelystä saat tietoa kultakin rekisterinpitäjältä.
Kansallisarkisto vastaa aina siitä, että tietosuojalainsäädäntöä noudatetaan kokonaisuudessaan.
Kansallisarkiston on esimerkiksi
- arvioitava henkilötietojen käsittelyn riskit ja vaikutukset rekisteröidyille
- osoitettava noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä
- kerrottava henkilötietojen käsittelystä rekisteröidyille
- nimitettävä tietosuojavastaava
- ilmoitettava tietoturvaloukkauksista
Emme.
Henkilötietojesi käsittely Kansallisarkistossa, kun tietojasi sisältyy Kansallisarkistoon arkistoituihin asiakirjoihin
Kansallisarkiston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa varmistaa viranomaisten asiakirjojen ja tietoaineistojen arkistointi, edistää arkistoitavien ja arkistoitujen tietoaineistojen tutkimusta ja muuta käyttöä sekä edistää merkittävien yksityisten asiakirja-aineistojen arkistointia ja käyttöä. Asiakirjat sisältävät henkilötietoja.
Kansallisarkisto on Kansallisarkistoon arkistoitujen asiakirjojen sisältämien henkilötietojen rekisterinpitäjä.
Kansallisarkistoon arkistoitujen asiakirjojen sisältämien henkilötietojen käsittelyperuste on lähtökohtaisesti tietosuojalain 4 §:n 4 kohta, jolloin kyse on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvasta käsittelystä yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi.
Arkistoinnin keskeisiä tarkoituksia on tarjota tutkimukselle lähteitä. Laadukas tutkimus edellyttää usein yksilöitä koskevia, usein arkaluonteisiakin tietoja, kuten erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja. Esimerkiksi historiallisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää menneisyyden ja nykyajan erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden syyt ja syntymekanismit sekä niihin liittyvät pitkän aikavälin tapahtumat ja kehityskulut. Pitkän ajan kuluessa kertyneet ja säilyneet henkilötiedot ovat ominaisia Suomen asiakirjalliselle kulttuuriperinnölle.
Henkilötiedot ovat tärkeitä kansakunnan ja kansalaisten itseymmärrykselle, sillä niillä on suuri merkitys siinä, millainen kuva yhteiskunnasta muodostuu ja miten tutkimuksen avulla pystytään arvioimaan aiempia ilmiöitä ja tapahtumia. Henkilötietojen arkistointi mahdollistaa esimerkiksi tutkimuskysymysten tarkastelun henkilötasolla ja yhteiskunnallisten ilmiöiden sekä yhteiskunnan ja kansalaisen vuorovaikutuksen monipuolisen tarkastelun erityisesti humanistisille tieteille tyypillisellä tavalla.
Kansallisarkistoon arkistoidut asiakirjat sisältävät kaikenlaisia henkilötietoja, kuten suoria ja epäsuoria henkilötietoja sekä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja. Tietoaineistot sisältävät tietoja lähtökohtaisesti kaikenlaisista henkilötietoryhmistä, kuten nimi- ja yhteystietoja (myös turvakieltojen alaisia), eläketietoja, verotietoja, sosiaalialan tietoja ja tuomiotietoja.
Kansallisarkistoon arkistoidut asiakirjat sisältävät tietoa sadoistatuhansista henkilöistä, jotka ovat asioineet suomalaisten viranomaisten kanssa. Tietoaineistot sisältävät myös henkilötietoja erilaisten julkisen hallinnon palveluiden asiakkaista, virkamiehistä ja toimijoista, esimerkiksi oppijoista, työntekijöistä, veronmaksajista, kiinteistönomistajista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista, rikoksista epäillyistä ja tuomituista sekä vangeista.
Ajallisesti tietosuojalainsäädännön piirissä olevia tietoja on 1900-luvun alusta aina nykypäivään asti. Käsiteltävien henkilötietojen määrä lisääntyy jatkuvasti, kun tietoja vastaanotetaan tai digitoidaan Kansallisarkiston toimesta.
Henkilötiedot saadaan viranomaisilta, joiden tehtävien osana asiakirjat ovat muodostuneet, tai yksityisiltä arkistonmuodostajilta.
Kansallisarkistoon arkistoitujen asiakirjojen sisältämät henkilötiedot säilytetään ikuisesti.
Henkilötietoja voidaan luovuttaa muun muassa tieteelliseen tutkimukseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyllä tavalla.
Henkilötietoja voidaan julkaista Kansallisarkiston Astia-palvelussa tietosuojalain 4 §:n 4 kohdan mukaan tehdyn tarpeellisuus- ja oikeasuhtaisuusharkinnan seurauksena.
Henkilötietojen käsittely tapahtuu Suomessa, EU/ETA-alueella tai kolmansissa maissa, joiden tietosuojan riittävyyden taso on todettu riittäväksi esimerkiksi EU:n riittävyyspäätöksen perusteella tai muun EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen V luvun mukaisen siirtoperusteen nojalla. Lisäksi tiedonsiirroissa varmistetaan EU:n vaatimuksia vastaava tietosuojan taso.
Kansallisarkiston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu vastaanottaa tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää kirjastoaineistoa, säilyttää sitä sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön (varastokirjastopalvelut).
Henkilötietoja käsitellään lainauksenvalvontaan, aineiston takaisinperintään, tilastointiin sekä asiakkaan ja kirjaston väliseen yhteydenpitoon.
Kun Kansallisarkistossa käsitellään henkilötietoja varastokirjastopalveluiden tuottamiseksi, henkilötietojen käsittelyperuste on lähtökohtaisesti tietosuojalain 4 §:n 2 kohta, jolloin kyse on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvasta käsittelystä yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi.
Henkilötietojen käsittely voi myös perustua Kansallisarkiston henkilöasiakkaan väliseen sopimukseen, jolloin kyse on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvasta käsittelystä.
Henkilöasiakkaat:
Varastokirjastoon siirtyy mitä tietoja asiakaskirjastossa on tallennettu: Nimi, osoite, henkilötunnus, sähköposti, puhelinnumero, lainaajakortin numero
Henkilötiedot saadaan rekisteröidyltä itseltään.
Käsiteltävät henkilötiedot eivät sisällä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja.
Kirjasto- ja muut yhteisöasiakkaat:
Nimi, lainaajakortin numero, asiakasryhmä, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, milloin asiakkuus lisätty rekisteriin, milloin tietoja modifioitu, tilastointiryhmä sekä Y-tunnus (laskutusta varten)
Tietoja säilytetään rekisterissä asiakassuhteen ajan, kunnes asiakas ilmoittaa asiakkuuden päättymisestä. Asiakas voi poistattaa tietonsa asiakasrekisteristä, kun kaikki lainat on palautettu ja mahdolliset maksut suoritettu.
Kansallisarkisto siirtää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet) laskutusta varten tarvittavat henkilötiedot.
Henkilötietoja voidaan luovuttaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyllä tavalla.
Henkilötietojen käsittely tapahtuu Suomessa, EU/ETA-alueella tai kolmansissa maissa, joiden tietosuojan riittävyyden taso on todettu riittäväksi esimerkiksi EU:n riittävyyspäätöksen perusteella tai muun EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen V luvun mukaisen siirtoperusteen nojalla. Lisäksi tiedonsiirroissa varmistetaan EU:n vaatimuksia vastaava tietosuojan taso.
Kansallisarkisto valmistaa, välittää ja lainaa saavutettavaa kirjastoaineistoa ja oppimateriaalia näkövammaisten ja muiden tekijänoikeuslain (404/1961) 17 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen lukemisesteisten käyttöön, neuvoo aineistojen ja palvelujen käytössä, ylläpitää ja kehittää lukemisesteisille tarkoitettua kirjastokokoelmaa ja muuta sisältötarjontaa sekä toimii näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden kirjastopalvelujen ja saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana (Saavutettavuuskirjasto Celian palvelut).
Kun Kansallisarkistossa käsitellään henkilötietoja Saavutettavuuskirjasto Celian palveluiden tuottamiseksi, henkilötietojen käsittelyperuste on lähtökohtaisesti tietosuojalain 4 §:n 2 kohta, jolloin kyse on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvasta käsittelystä yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi.
Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelyperuste on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta ja tietosuojalain 9 §:n 1 momentin 2 kohta.
Henkilötietojen käsittely voi myös perustua Kansallisarkiston asiakkaan väliseen sopimukseen, jolloin kyse on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvasta käsittelystä.
Asiakkaan tiedot: etunimi, sukunimi, tieto lukemisesteen syystä, postiosoite, postinumero, postitoimipaikka, sähköpostiosoite, puhelinnumero, henkilötunnus, asiakastunnus, asiakasryhmä, asiakkuuden alkamisaika, kieli, käyttäjätunnus, salasana, lainatiedot, päätelaitetiedot, verkkotapahtumatiedot, järjestelmälokit, puhelutiedot.
Asiakkaan yhteyshenkilön tiedot: nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja rooli.
Käsiteltävät henkilötiedot sisältävät erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja. Saavutettavuuskirjasto Celian henkilöasiakkuus on erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluva henkilötieto.
Yhteisöasiakkaat ja palvelukumppanit: yhteyshenkilön nimi ja sähköposti, puhelinnumero. Rekisteröiviltä kouluilta pyydetään myös rekisteröivistä opettajista lista, jossa nimi ja sähköposti.
Henkilötiedot saadaan asiakkaan rekisteröityessä Saavutettavuuskirjasto Celian tai palvelukumppanin palveluun.
Saavutettavuuskirjasto Celian asiakastietoihin kuuluvia henkilötietoja säilytetään, kunnes asiakas ilmoittaa asiakkuuden päättymisestä. Jos asiakas ei ole lainannut Saavutettavuuskirjasto Celian aineistoja kahteen vuoteen, asiakkuus katsotaan päättyneeksi ja henkilötiedot poistetaan. Jos kyse on latauslainasta, henkilötietoja säilytetään asiakkuuden päättymisen jälkeen siihen saakka, kunnes viimeisimmästä kirjan latauslainasta on kulunut 5 vuotta.
Kansallisarkisto siirtää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet) laskutusta varten tarvittavat henkilötiedot.
Henkilötietoja voidaan luovuttaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyllä tavalla.
Henkilötietojen käsittely tapahtuu Suomessa, EU/ETA-alueella tai kolmansissa maissa, joiden tietosuojan riittävyyden taso on todettu riittäväksi esimerkiksi EU:n riittävyyspäätöksen perusteella tai muun EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen V luvun mukaisen siirtoperusteen nojalla. Lisäksi tiedonsiirroissa varmistetaan EU:n vaatimuksia vastaava tietosuojan taso.
Käsittelemme henkilötietojasi
- arkisto- ja kirjastopalvelujen toteuttamiseen,
- maksullisten palvelujen laskuttamiseen,
- käyttöoikeushakemusten käsittelyyn,
- asiakastapahtumien varmentamiseen,
- sinun oikeuksiesi ja Kansallisarkiston velvollisuuksien toteuttamiseen,
- Kansallisarkiston palvelujen kehittämiseen ja analysointiin,
- väärinkäytösten ehkäisyyn ja tutkimiseen.
Kansallisarkiston ydintoimintojen ja kameravalvonnan kyseessä ollessa tietosuojalain 4 §:n 2 kohta, jolloin kyse on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvasta käsittelystä yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi.
Henkilötietojen käsittely voi kuitenkin eräissä vapaaehtoisissa palveluissa kuten Webropol-työkalussa ja palautekanavissa perustua myös sopimukseen, jolloin kyse on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvasta käsittelystä.
Käsittelemämme henkilötiedot ja niiden määrä riippuvat käyttämistäsi Kansallisarkiston palveluista ja asiointikanavista.
Käsiteltävät henkilötiedot eivät lähtökohtaisesti sisällä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja, ellei rekisteröity itse ilmoita niitä.
Kansallisarkiston Astia-palvelu
Asiakkaan perustiedot: Asiakkaan etu- ja sukunimi, osoitetiedot, puhelinnumero, sähköpostiosoite, kielitunnus sekä kotiarkisto eli tieto asiakkaan valitsemasta Kansallisarkiston toimipaikasta, jossa hän asioi.
Asiakkaat huolehtivat itse yhteystietojensa oikeellisuudesta palvelussa.
Asiakkuuden perusteella syntyvät tiedot: Käyttäjätunnus, tiedot asiakkaan tekemistä käyttöoikeushakemuksista, voimassa olevista käyttöluvista ja tehdyistä tutkijasali-, kaukolaina- ja tietopyyntötilauksista, käyttöehtojen hyväksymispäivä.
Tweb-asiankäsittelyjärjestelmä
Kansallisarkistossa vireille tulleisiin asioihin liittyvät henkilötiedot, kuten henkilön nimi, henkilötunnus tai syntymäaika, henkilön edustama virasto/yritys/yhteisö, kielitunnus, puhelinnumero, laskutusosoite, sähköposti, sekä käsiteltävän asian vaatimat muut yksilöivät tiedot, kuten asian diaarinumero, sekä asian käsittely- ja päätöstiedot.
Sähköisen arkistoinnin palvelualusta (SAPA)
Asiakkaan perustiedot valtionhallinnon toimijoille (VIRTU-autentikointi): etu- ja sukunimi, organisaatio sekä sähköpostiosoite.
Asiakkaan perustiedot muille asiakkaille (suomi.fi -autentikointi): etu- ja sukunimi, henkilötunnus, organisaatio sekä sähköpostiosoite.
Asiakkuuden perusteella syntyvät tiedot: tiedot asiakkaan tekemistä siirroista sekä käyttöehtojen hyväksymispäivä. Palveluun tunnistaudutaan aina käyttäen joko VIRTU- tai suomi.fi-autentikointia.
Tallentava kameravalvonta Kansallisarkiston tiloissa
Valvontakameroiden välittämä digitaalinen kuvamateriaali valvotuissa tiloissa liikkuvista henkilöistä.
Muut palvelut
Karjala-tietokanta
Asiakaspalvelukanavat
Uutiskirjejärjestelmä
Useat Kansallisarkiston viranomaistoiminnassa syntyneet asiakirjat ja niiden sisältämät henkilötiedot säilytetään pysyvästi. Joidenkin asiakirjojen säilytysajasta on säädetty lailla. Asiakirjat, joita ei ole määrätty arkistoitavaksi, hävitetään säilytysajan jälkeen tietoturvallisella tavalla.
Käyttöoikeushakemukset ja niiden sisältämät henkilötiedot säilytetään 10 vuotta.
Käyttöoikeuspäätökset ja niiden sisältämät henkilötiedot säilytetään 20 vuotta.
Tietopyynnöt ja niiden sisältämät henkilötiedot säilytetään 10 vuotta.
Tallentavan kameravalvonnan tietoja säilytetään enintään kaksi kuukautta, ellei ole kameravalvonnan tarkoituksen toteuttamisesta johtuvaa erityistä syytä säilyttää tietoja pitempään. Tiedot tuhotaan tallentamalla niiden päälle uutta tietoa.
Tiedot saadaan sinulta itseltäsi jättäessäsi hakemuksen, toimeksiannon tai palvelupyynnön Kansallisarkistolle, käyttäessäsi Kansallisarkiston tietojärjestelmiä tai liikkuessasi Kansallisarkiston kameravalvotuissa tiloissa.
Tarvittaessa henkilötiedot varmistetaan väestötietojärjestelmästä ja muista viranomaisrekistereistä.
Käsiteltävät henkilötiedot eivät lähtökohtaisesti sisällä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja, ellet itse ilmoita niitä.
Kansallisarkisto siirtää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet) laskutusta varten tarvittavat henkilötiedot.
Henkilötietoja voidaan luovuttaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) perusteella.
Henkilötietojen käsittely tapahtuu Suomessa, EU/ETA-alueella tai kolmansissa maissa, joiden tietosuojan riittävyyden taso on todettu riittäväksi esimerkiksi EU:n riittävyyspäätöksen perusteella tai muun EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen V luvun mukaisen siirtoperusteen nojalla. Lisäksi tiedonsiirroissa varmistetaan EU:n vaatimuksia vastaava tietosuojan taso.
Tekoäly ja henkilötietojen käsittely Kansallisarkistossa
Käsittelemme henkilötietoja Kansallisarkistossa kehitetyillä tekoälyavusteisilla työkaluilla, joita käytetään Kansallisarkistoon arkistoitujen viranomais- ja yksityisarkistojen asiakirjojen sekä säilytysvaiheen viranomaisasiakirjojen sisällöntunnistukseen. Lisäksi henkilötietoja käsitellään näiden tekoälyjärjestelmien kouluttamista varten. Kansallisarkiston ollessa rekisterinpitäjä on henkilötietojen käsittelyperuste tällöin tietosuojalain 4 §:n 2 kohta, jolloin kyse on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvasta käsittelystä yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi.
Kansallisarkistossa ei käytetä tekoälyasetuksessa määriteltyjä suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä. Tekoälyjärjestelmiä ei hyödynnetä automaattiseen päätöksentekoon.
Kansallisarkistoon arkistoitujen asiakirjojen sisältämiä henkilötietoja ei käsitellä tekoälysovellusten, kuten ChatGPT:n (OpenAI) tai Clauden (Anthropic), avulla.
Kansallisarkisto huomioi tekoälyjärjestelmiä kehitettäessä ja käytettäessä tietosuojalainsäädännön kokonaisuudessaan, arvioi henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit aina ennen kuin se ryhtyy käsittelemään tietoja sekä noudattaa tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa (1050/2018) säädettyjä suojatoimia.
Mitä oikeuksia sinulla on?
Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus
- saada tietoa henkilötietojensa käsittelystä
- saada tutustua tietoihin
- oikaista tietoja
- poistaa tiedot
- rajoittaa tietojen käsittelyä
- siirtää tiedot järjestelmästä toiseen
- vastustaa tietojen käsittelyä
- olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi.
Lisätietoja rekisteröidyn oikeuksiin liittyen saat Kansallisarkistosta.
Rekisteröitynä et voi kuitenkaan käyttää kaikkia oikeuksia kaikissa tilanteissa. Siihen vaikuttaa muun muassa se, millä perusteella henkilötietojasi käsitellään. Esimerkiksi silloin, kun henkilötietojasi sisältyy Kansallisarkistoon arkistoituihin asiakirjoihin, et voi käyttää kaikkia näitä oikeuksia.
Käyttääksesi oikeuksiasi voit toimittaa kirjallisen pyynnön Kansallisarkiston kirjaamoon sähköpostitse ([email protected]) tai postitse (PL 258, 00171 Helsinki). Pyynnön tekeminen ja pyynnön käsittely on pääsääntöisesti maksutonta.
Ratkaisu asiassa annetaan yhden kuukauden määräajassa pyynnön vastaanottamisesta lukien.
Sinulla on oikeus tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsot, että sinua koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu tietosuojalainsäädäntöä.
Yhteystiedot:
Tietosuojavaltuutetun toimisto, PL 800, 00521 Helsinki
[email protected]
Ilmoita tietoturvaloukkauksesta
Täytä alla oleva lomake ilmoittaaksesi tietoturvaloukkauksesta.
Yhteydenottosi perusteella selvitämme tietoturvaloukkauksen olemassaolon ja ryhdymme tarvittaviin toimenpiteisiin.
Mikä on henkilötietojen tietoturvaloukkaus?
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksella tarkoitetaan tapahtumaa, jonka seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, henkilötietoja luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole käsittelyoikeutta.
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksia ovat esimerkiksi tietojen lähettäminen väärälle henkilölle, tavalliseen paperinkeräykseen päätyneet henkilötietoja sisältävät kopiot tai muistiinpanot, kadonnut muistitikku, varastettu tietokone tai murtautuminen henkilötietoja sisältävään järjestelmää.