Takaisin Käsitteet ja soveltamisala - arkistointilaki
Arkistointilain käsitteet ja soveltamisala
Arkistointilain käsitteet
Arkistointi
- Arkistointilain perusteella arkistointi käsittää asiakirjojen ja tietoaineistojen yleisen edun mukaisen arkistollisen arvon määrittämiseen sekä niiden turvalliseen tuleville sukupolville säilyttämiseen ja saatavuuden ja käytettävyyden varmistamiseen liittyvät toimenpiteet (2 §).
- Arkistointi tarkoittaa myös elinkaaritapahtumaa, jossa arkistoitaviksi määriteltyjen asiakirjallisten tietojen elinkaaren vaihe muuttuu säilytysvaiheesta arkistovaiheeksi niiden säilytysajan päätyttyä.
- Tässä merkityksessä arkistointia ei tuoda esiin arkistointilaissa tai siihen liittyvässä hallituksen esityksessä.
Arkistointipäätös (arkistolaissa seulontapäätös)
- Ainoastaan uusi käsite, vastaa merkitykseltään seulontapäätöstä.
- Uutena käsitteenä myös yleinen arkistointipäätös.
Arkistoitava (arkistolaissa pysyvästi säilytettävä)
- "Arkistoitava" tarkoittaa yleisessä merkityksessä arkistointipäätöksellä arkistoitavaksi määrättyä - vastaavasti kuin vanhan lain "pysyvästi säilytettävä".
Arkistokopio
- Kansallisarkistolla on oikeus saada kopio (otos) sähköisestä, sisällöltään muuttuvasta tietoaineistosta tutkimuskäyttöä varten (15 §).
Asiakirjat ja tietoaineistot -käsitepari (arkistolaissa asiakirjat)
- Ilmaisulla on varmistettu riittävä kattavuus ja ymmärrettävyys.
Kansallinen arkistotietovaranto
- Tarkoittaa Kansallisarkiston hallussa ja määräysvallassa olevia sekä digitaalisia että analogisia asiakirjoja ja tietoaineistoja.
- Kansallinen arkistotietovaranto ei ole fyysinen vaan looginen tietovaranto. Tämä vastaa nykytilaa. Uutta on asiakirjoista ja tietoaineistoista Kansallisarkiston hallinnassa olevan kokonaisuuden nimeäminen tällä tavoin.
Tietoturvallinen käyttöympäristö
- Kansallisarkisto voi avata tietoturvallisessa käyttöympäristössä muulle kuin viranomaiselle katseluyhteyden kansallisessa arkistotietovarannossa oleviin henkilötietoja tai salassa pidettäviä tietoja sisältäviin asiakirjoihin ja muihin vastaaviin tietoihin.
Viranomaisen asiakirja
- Arkistointilakia sovelletaan viranomaisen toiminnassa muodostuneisiin viranomaisen asiakirjoihin.
Viranomainen (arkistolaissa arkistonmuodostaja)
Arkistointilaista puuttuvat käsitteet
Arkisto
- “Arkisto" on vakiintunut yleiskielinen käsite ja arkistoalan käsite, vaikka se puuttuu tulevan arkistointilain käsitteistöstä.
- Käsite on poistettu arkistointilainsäädännöstä sen monitulkintaisuuden vuoksi.
Arkistonmuodostussuunnitelma
- Jatkossa arkistoinnin suunnittelussa käytetään tiedonhallintamallia tai erillistä arkistointisuunnitelmaa.
Arkistotoimi
- Arkistointilaissa säädetään arkistotoimen sijaan viranomaisen arkistoinnin suunnittelua koskevista velvollisuuksista. Suunnittelu tapahtuu osana tiedonhallintaa.
Arkistonmuodostaja
- Arkistointilain soveltamisala kytketty julkisuuslain viranomaismääritelmään, ei arkistonmuodostajakäsitteeseen.
- Arkistonmuodostaja säilyy arkistoalan käsitteenä.
Arkistointilain soveltamisala
Tarkennuksia soveltamisalaan
Arkistointilakia sovelletaan pääsääntöisesti samalla tavoin samoihin toimijoihin kuin arkistolakiakin. Säännöksiä on joiltakin osin tarkennettu ja soveltamisala on ilmaistu eri tavoin.
Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on esitetty tarkemmin soveltamisalaan liittyviä tarkennuksia ja uusia muotoiluja.
Toimijat |
Arkistointilakia (529/2026) sovelletaan |
Arkistolakia (831/1994) sovellettiin |
Lisätietoja |
| Yliopistot ja korkeakoulut | yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuihin yliopistoihin ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettuihin ammattikorkeakouluihin. | Suomen Pankkiin, Kansaneläkelaitokseen, muihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin ja yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuihin säätiöyliopistoihin. | Arkistolakiakin sovellettiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, arkistointilaissa tämä tuodaan selkeästi esiin. |
| Ortodoksinen kirkko | ortodoksiseen kirkkoon ja sen seurakuntiin ja luostareihin. | ortodoksiseen kirkkokuntaan ja sen seurakuntiin. | Ortodoksisen kirkon perusyksikkö on hiippakunta. Hiippakunnat jakaantuvat seurakuntiin ja hiippakuntiin voi kuulua myös luostareita. Ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa (521/1969) säädettiin luostareiden kuulumisesta kirkkokuntaan ja näin ollen myös arkistolaki (831/1994) koski myös luostareita. Eli soveltamisala ei ole tältä osin muuttunut. |
| Kuntien ja hyvinvointialueiden liikelaitokset | julkisuuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin viranomaisiin. | valtion, hyvinvointialueen ja kunnan liikelaitoksiin. | Julkisuuslaissa kuntien ja hyvinvointialueen liikelaitokset sisältyvät hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän sekä kunnallisen viranomaisen määritelmään. |
| Eduskunta ja sen virastot | Eduskuntaan ja sen virastoihin sovelletaan vain 7 §:n 1 momenttia, 8 §:ää, 11 §:n 1 ja 2 momenttia, 12 §:n 1 momenttia sekä 14 ja 21 §:ää. Mitä 2 luvussa säädetään viranomaisen asiakirjasta, sovelletaan myös muihin lainsäädäntö- tai hallitusvaltaa käyttävälle elimelle sen tehtävien johdosta saapuneisiin ja sen toiminnan yhteydessä laadittuihin asiakirjoihin. | Eduskuntaan, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan, valtiontalouden tarkastusvirastoon ja kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitokseen sovelletaan kuitenkin vain 6 ja 7 §:ää sekä 8 §:n 1 ja 2 momenttia. | Arkistolain ja arkistointilain sisällöt vastaavat tältä osin suurimmaksi osaksi toisiaan, asia on vain ilmaistu eri tavoin. Arkistointilaki mahdollistaa myös eduskunnan ja sen virastojen asiakirjojen ja tietoaineistojen siirtämisen Kansallisarkistoon. |
Arkistointilaissa on seuraavia soveltamisalaan liittyviä muutoksia suhteessa aiempaan arkistolakiin:
- Soveltamisala kytketään julkisuuslain viranomaismääritelmään ja erillisestä arkistonmuodostaja-käsitteestä luovutaan.
- Ulkoasiainhallinto on jatkossa siirtovelvollinen. Aiempi arkistolaissa ollut poikkeus poistui.
- Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisten sekä kunnallisten viranomaisten osalta arkistointilain 11, 12 ja 14 §:ssä ja 15 §:n 2 momentissa viranomaiselle säädetyt oikeudet ja tehtävät kuuluvat jatkossa tiedonhallintayksiköille.
Soveltamisalan rajauksia
Arkistointilain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät samat toimijat kuin mitä aiemman arkistolainkin perusteella jäi. Arkistointilaki ei koske seuraavia toimijoita joko lainkaan tai se koskee niitä vain osittain:
- Evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisten asiakirjojen arkistoinnista säädetään kirkkolaissa (652/2023). Kirkkolain (652/2023) perusteella kirkon viranomaisen arkistotoimen hoitoon, tehtäviin, suunnitteluun ja järjestämiseen sovelletaan kuitenkin arkistointilakia, jollei kirkkolaissa toisin säädetä.
- Tasavallan presidentin asiakirjojen arkistoinnista säädetään tasavallan presidentin kansliasta annetussa laissa (100/2012).
- Arkistointilaki koskee eduskuntaa ja sen virastoja vain osittain. Eduskuntaan ja sen virastoihin sovelletaan vain säännöksiä, joissa säädetään
- arkistoinnin suunnittelusta (7 § 1 mom.)
- arvonmäärityksestä (8 §)
- arkistoitavia asiakirjoja ja tietoaineistoja koskevista tiedonhallinnan toimenpiteistä (11 § 1 ja 2 mom.)
- asiakirjojen sähköiseen muotoon muuttamisesta (12 § 1 mom.)
- muiden viranomaisten asiakirjojen siirtämisestä kansalliseen arkistotietovarantoon (14 §)
- asiakirjojen säilyttämisestä Kansallisarkistoon (21 §).
- Kansallisarkisto ei voi antaa tarkempia määräyksiä pykälissä mainituista asioista eduskunnalle tai sen virastoille.
- Ahvenanmaan maakunnassa toimiviin valtion viranomaisiin arkistointilakia sovelletaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 30 §:n 17 kohdassa säädetyin rajoituksin.
Kansalliskirjastossa tutkijasalitilana toimii erikoislukusali, jossa Kansallisarkiston käytössä on kymmenen asiakaspaikkaa. Puolet asiakaspaikoista on mahdollista varata koko päivän työskentelyyn ja puolet lyhyemmiksi, 3–4 tunnin mittaisiksi jaksoiksi.
Lisäksi pohjoissalissa on 4 asiakastietokonepaikkaa digitaalisten aineistojen tutkimista varten. Asiakastietokoneet ovat varattavissa asiakkaan tarpeen mukaan 1–3 tunnin mittaisiksi jaksoiksi.
Aukioloajat ovat erikoislukusalin ja pohjoissalin yleisten aukioloaikojen mukaiset. Erikoislukusaliin ovat tilattavissa Helsingin kantakaupungin makasiinitiloissa säilytettävät aineistot. Erikoislukusalissa asioidessa noudatetaan erikoislukusalin yleistä ohjeistusta sekä aineistojen käsittelyn osalta Kansallisarkiston omaa tutkijasalietikettiä. Paikalla erikoislukusalissa on aina aukioloaikoina Kansallisarkiston päivystäjä.
Huom! Erikoislukusalissa asioiminen edellyttää voimassa olevaa kansalliskirjastokorttia.
Lisätietoja kansalliskirjastokortista ja ohjeet sen hankkimiseen löytyvät Kansalliskirjaston verkkosivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokortti
Vantaalla Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa jaamme asiakaspalvelutilat Museoviraston kanssa. Kansallisarkiston asiakkailla on käytössä kahdeksan asiakaspaikan tutkijasalitila, erillinen tila ja laitteet mikrofilmien ja -korttien tutkimiseen sekä kaksi asiakastietokonepaikkaa digitaalisten aineistojen tutkimiseen.
Puolet tutkijasalitilan asiakaspaikoista on mahdollista varata koko päivän työskentelyyn ja puolet lyhyemmiksi, 3–4 tunnin mittaisiksi jaksoiksi. Asiakastietokoneet ja mikrofilmilaitteet ovat varattavissa asiakkaan tarpeen mukaan 1–3 tunnin mittaisiksi jaksoiksi.
Tutkijasali on auki tiistaista torstaihin kello 9–16. Vantaan tutkijasaliin ovat tilattavissa ainoastaan Vantaan makasiinitiloissa säilytettävät aineistot.
Asiakaspalvelu Vantaan tiloissa toteutetaan yhteistyössä Museoviraston kanssa. Kansallisarkiston päivystäjä on paikalla tiistaisin, Museoviraston päivystäjä keskiviikkoisin ja torstaisin.
Tiistaisin, Kansallisarkiston päivystäjän ollessa paikalla, Vantaalla on mahdollista saada neuvontaa ja ohjausta aineistojemme ja palveluidemme käyttöön sekä tutkia käyttörajoitettuja aineistoja. Museoviraston palvelupäivänä asiakkaamme asioivat itsepalveluperiaatteella, ja käytössä ovat ainoastaan julkiset aineistot.
Rauhankadun peruskorjaus 2026–2028
Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa Rauhankatu 17:ssä on käynnissä laajamittainen peruskorjaus, joka valmistuu loppuvuodesta 2028.
Remontin aikana palvelemme asiakkaita väistötiloissa Kansalliskirjastossa ja Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa.
Lue lisää:
- Väistötilojen aukioloajat ja saapumisohjeet: https://kansallisarkisto.fi/helsinki
- Ohjeita väistötiloissa asioimiseen ja aineistojen tilaamiseen : https://kansallisarkisto.fi/nain-asioit-vaistotiloissa
Muutoksia Rauhankadun tilankäyttöön
Kansallisarkiston päärakennus on valmistunut vuonna 1890, ja sitä on laajennettu sekä vuosina 1928 että 1972. Rakennuskokonaisuus on kansallisesti merkittävä suojeltu arvorakennus ja symbolikohde.
Senaatti-kiinteistöt toteuttaa peruskorjauksen ja muutokset kohteessa kulttuuriperintöarvot huomioiden. Kansallisarkiston asiakaspalvelutilat säilyvät suunnitelmien mukaisesti nykyisillä paikoillaan remontin jälkeen.
Kiinteistön tiloihin valmistuu myös valtion yhteinen työympäristö, jonka käyttäjiksi on tulossa Kansallisarkiston lisäksi muita opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoja kuten Opetushallitus ja Suomen Akatemia. Tilojen yhteiskäyttöisyys edistää valtion virastojen yhteistyötä ja tehostaa tilojen käyttöä.
Tiloihin tehtävät muutokset supistavat Rauhankadun arkistotiloja, joten osa peruskorjauksen takia väistöön siirretyistä aineistoista jää pysyvästi Kansallisarkiston muihin toimipaikkoihin.
Lisätietoja
Juhani Tikkanen
Johtaja, Tuotantopalvelut
[email protected]
Niko Mäkinen
Yksikönpäällikkö, tilat ja logistiikka
[email protected]
Katso myös
Aiheesta muualla
- OKM:n uutinen 18.6.2025: Kansallisarkiston päärakennukseen peruskorjaus ja muutostyöt
- Senaatin hankesivu peruskorjaukselle
Aiheeseen liittyviä uutisia
-
Tärkeää tietoa Helsingin toimipaikan asiakaspalvelusta – näin asioit väistötiloissa
Kansallisarkisto on linjannut väistöajan asiakaspalvelun käytännöt vuosille 2026–2028 ja aukioloajat ajalle 4.5.-31.7.2026.
-
Kantakorttilomake avataan uudelleen käyttöön 23.3.
Kantakorttien tilauslomake on jälleen käytössä maanantaista 23.3. lähtien.
-
Päärakennuksen tutkijasalitoiminta siirtyy nyt väistötiloihin – Nähdään Rauhankadulla taas vuonna 2028!
Kansallisarkiston päärakennuksessa Rauhankadulla käynnistyy laajamittainen peruskorjaus keväällä 2026. Peruskorjauksen jälkeen rakennus säilyy yleisölle avoimena ja tutkijakäytössä. Yleisötapahtuma viimeisenä aukiolopäivänä keräsi paljon väkeä paikalle, ja kiitämme osallistujia.
-
Kantakorttien siirtäminen Vantaalle aikaistuu – tietopyynnön tai tutkijasalitilauksen kantakortteihin voi tehdä 1.2.2026 saakka
Aineistosiirrot Vantaalle ovat edenneet odotettua nopeammin. Myös kantakortit ovat nyt siirtymässä Rauhankadulta Vantaalle.
-
Aineistosiirrot Topeliaan alkavat – siirtyvien aineistojen käyttöön katkoksia
Topelian-siirrot alkavat viikolla 6, ja ne jatkuvat aina viikkoon 12 saakka.