Suomalaiset Venäjällä 1917–1964

Kansallisarkistossa aloitettiin syyskuussa 2020 viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä.

Suomalaisia punapakolaisia Išhoran leirillä vuonna 1920.
Suomalaisia punapakolaisia Išhoran leirillä vuonna 1920. Kuva: Venäjän valtion yhteiskuntahistorian ja poliittisen historian arkisto, RGASPI.

Ennen lokakuun 1917 vallankumousta Venäjän keisarikunnassa (Suomen suuriruhtinaskunnan ulkopuolisilla alueilla), asui ja työskenteli kymmeniä tuhansia kieleltään, identiteetiltään tai etniseltä taustaltaan suomalaisia.

Venäjälle muuttaneiden, siellä olleiden ja sieltä palanneiden suomalaisten vaiheita on tarkoitus tutkia mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tietoja kootaan Josif Stalinin seuraajan Nikita Hruštšovin valtakauden loppuun, vuoteen 1964 saakka.

Hankkeessa toteutetaan interaktiivinen tietokanta Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen olleista suomalaisista ja heidän elämäkertatiedoistaan sekä heitä koskevista ja heihin liittyvistä asiakirjoista ja valokuvista.

Tutkimushankkeessa suomalaisten vaiheista ja asemasta Neuvostoliitossa sekä Stalinin ajan terrorista ja väestönsiirroista saadaan runsaasti uutta tietoa, joka julkaistaan tietokirjoina sekä tieteellisinä ja populaareina artikkeleina. Hanke ja siihen liittyvä tutkimustyö palvelevat myös kansainvälistä historiantutkimusta.

Tutkimushanke nojaa erityisesti Suomen sekä Venäjän arkistoissa säilytettäviin lähdeaineistoihin. Ukrainan sodan seurauksena Kansallisarkisto jäädytti maiden välisen yhteistyön, minkä jälkeen aineistohankintoja ei ole tehty Venäjältä. Suomalaisia koskevia aineistoja on hankittu Virosta, Ukrainasta, Georgiasta ja Kazakstanista sekä läntisen Euroopan ja Amerikan arkistoista. Avainroolissa ovat myös sellaiset lähteet, kuten muistelmat, kirjeet, päiväkirjat ja asiakirjat, joita tutkimushanke on saanut ja saa lahjoituksena yksittäisiltä kansalaisilta, perheiltä ja suvuilta.

Valtioneuvoston kanslia rahoittaa tutkimushanketta ajanjaksona 1.9.2020–31.12.2025 yli kahdella miljoonalla eurolla. Se on myös asettanut tutkimushankkeelle ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimii valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen ja muina jäseninä valtiosihteeri Matti Anttonen ulkoministeriöstä, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulusta ja professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Kansallisarkisto nimittää tutkimushankkeelle myös tieteellisen seurantaryhmän.

Tutkimushanketta johtaa historiantutkija, dosentti Aleksi Mainio. Hankkeen yhteyteen kootaan nuorten tutkijoiden verkosto.

Tutkimushanke tekee yhteistyötä SKS:n Stalinin vainojen muistot - muistitietokeräyksen kanssa.


Osallistu tutkimustyöhön

Kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.

Osallistu tutkimustyöhön


Aineistot, tiedot ja vihjeet hankkeen käyttöön

Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeelle voi lähettää tietoja ja vihjeitä.

Hanke on hyvin kiinnostunut tutustumaan esimerkiksi koti- ja sukuarkistojen papereihin, kuten postikortteihin, kirjeisiin, päiväkirjoihin, valokuviin, asiakirjoihin sekä muistinvaraisiin kertomuksiin ja tarinoihin. Niiden kopioita voi lähettää tutkimushankkeelle sähköpostilla osoitteeseen [email protected]

Otathan huomioon, että tutkimushankkeelle lähetettyjä asiakirjakopioita saatetaan julkaista tutkimushankkeen interaktiivisessa tietokannassa ja muissa julkaisuissa.


Hankkeen työntekijät

Hankepäällikkö Aleksi Mainio

Aleksi Mainio.  Aleksi Mainio on filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti, joka on työskennellyt Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina ja historiantutkijana. Hän on tutkinut 1900-luvun alkupuoliskon Suomen ja Venäjän historiaa ja perehtynyt erityisesti väkivallan, terrorismin ja tiedustelun kysymyksiin. Lisäksi hän on tutkinut muun muassa kylmän sodan lehdistöhistoriaa ja vuoden 1918 väkivaltaa. ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -hankkeessa Mainio tekee tutkimusta Moskovassa vaikuttaneista suomalaisista ja kirjoittaa kirjaa eri suomalaisryhmien kohtaloista Stalinin vainoissa.

Tutkija Ira Jänis-Isokangas

Ira Jänis-Isokangas   Ira Jänis-Isokangas on filosofian tohtori, joka on työskennellyt tutkijana ja koulutuspäällikkönä Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän on tutkinut Venäjän ja Neuvostoliiton yhteiskunnallista ja poliittista kehitystä erityisesti vallan ja vastarinnan sekä lainsäädännön ja turvallisuuselinten näkökulmista. Lisäksi hän on tutkinut nationalismin merkitystä suomalaisten aktivistien ja georgialaisten neuvostonuorten toiminnassa. ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -hankkeessa Jänis-Isokangas tarkastelee Uralille ja Kazakstaniin päätyneitä suomalaisia ja heidän kohtalojaan.

Tutkija Jesse Hirvelä

Jesse Hirvelä    Jesse Hirvelä on valtiotieteiden maisteri ja poliittisen historian jatko-opiskelija Helsingin yliopistolla. Hän on tutkinut Itä-Eurooppaa, 1900-luvun vaihteen Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa sekä suomalaisia kommunisteja Venäjän sisällissodassa. Hirvelän väitöskirja käsittelee Leningradin suomalaisia kommunisteja, heidän toimintaansa Inkerinmaalla ja heidän suhdettaan bolševikkien kansallisuuspolitiikkaan. Hankkeessa hänen vastuualueisiin kuuluvat Pietarin alue ja Neuvosto-Karjala.

Tutkija Aappo Kähönen

Aappo Kähönen.     Aappo Kähönen on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt kahdeksan kuukautta Lakeheadin yliopistossa Kanadassa vierailevana Suomen tutkimuksen professorina ennen aloittamistaan projektissa. Kähönen on tutkinut Venäjän ja Neuvostoliiton suhteita Suomeen 1800-luvun puolivälistä 2020-luvulle, ulko- ja sisäpolitiikan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aihepiirit ovat liikkuneet kylmän sodan aikaisista suhteista suunnitelmatalouden uudistusyrityksiin ja nyky-Venäjän raja-aluepolitiikkaan. Suomalaiset Venäjällä -hankkeessa hänen vastuualueenaan on suomalaisten aseman ja liikkumisen tarkastelu Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa, Arkangelista Irkutskiin.

Suunnittelija Sami Outinen

Sami Outinen.    Sami Outinen on valtiotieteiden tohtori (poliittinen historia) ja yhteiskuntahistorioitsija. Hän on tutkinut pääosin Helsingin yliopistossa pohjoismaista sosiaalidemokratiaa, taloutta, työllisyyttä ja työmarkkinoiden kehityssuuntia. Outinen toimii ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -tutkimushankkeessa suunnittelijana interaktiivisen tietokannan kehitystehtävissä. Hän tutkii erityisesti Suomesta Neuvostoliittoon ja takaisin maailmansotien välillä muuttaneiden motiiveja ja yhteiskunnallista vaikutusta Suomessa.

Tutkija Anton Eteläaho

Anton Eteläaho.     Anton Eteläaho on filosofian maisteri ja tradenomi. Hän puhuu toisena äidinkielenään venäjää ja on valmistunut Helsingin yliopistosta historian maisteriohjelmasta. Pro gradu -tutkielmassaan Eteläaho selvitti venäläisen adjutantin ja valokuvaajan, Ivan Timiriasevin (1860–1927) vaiheita Suomessa.


Hanke esillä tapahtumissa

Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushanke on ajoittain esillä aihepiiriin liittyvissä tapahtumissa ja järjestää myös omia tapahtumiaan.


Lisätietoja

Aleksi Mainio

Hankepäällikkö, Kansallisarkisto
[email protected]

Päivi Happonen

Pääjohtaja, Kansallisarkisto
[email protected]


Hankkeessa julkaistua