Haagin vuoden 1954 sopimus edellyttää kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisissa konflikteissa

Venäjä iski viikonloppuna Pohjois-Ukrainan Tšernihivin turvallisuuspoliisin (SBU) toimitiloihin, jossa sijaitsi myös SBU:n aluearkisto. Iskun seurauksena syttyneessä tulipalossa tuhoutui mediatietojen mukaan 13 000 Stalinin vainojen uhrin tutkintapöytäkirjaa. Kansallisarkisto selvittää parhaillaan, miten suuri osa tästä aineistosta oli ehditty digitoida.

Venäjä iski viikonloppuna Pohjois-Ukrainan Tšernihivin turvallisuuspoliisin (SBU) toimitiloihin, jossa sijaitsi myös SBU:n aluearkisto. Iskun seurauksena syttyneessä tulipalossa tuhoutui mediatietojen mukaan 13 000 Stalinin vainojen uhrin tutkintapöytäkirjaa. Kansallisarkisto selvittää parhaillaan, miten suuri osa tästä aineistosta oli ehditty digitoida.

Kansallisarkisto on vuonna 2019 allekirjoittanut yhteistyösopimukset Ukrainan Valtionarkiston ja Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n arkiston kanssa. Erityisesti SBU:n arkiston kanssa on käyty aktiivisesti keskusteluja NKVD:n eli Venäjän neuvostotasavallan sisäasiankansankomissariaatin suomalaisten asiakirjojen digitoinnista Kansallisarkistossa käynnissä olevan Suomalaiset Venäjällä -tutkimushankkeen tarpeisiin. Tutkimushankkeen tiedossa on noin 75 suomalaista, joiden tutkintapöytäkirjoja säilytetään SBU:n arkistoissa eri puolilla Ukrainaa. Tutkittavana ajanjaksona 1917–1964 Ukrainassa oleskeli noin 200 suomalaista, joista osa ehti poistua alueelta ennen Stalinin vainojen alkamista.

Venäjä on sitoutunut vuonna 1954 tehtyyn Haagin sopimukseen kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisissa konflikteissa, ja sen isku oli vastoin tätä sopimusta. Isku kertoo myös nyky-Venäjän historiakäsityksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto yksin pelasti Euroopan fasismilta toisen maailmansodan aikana.

Kansallisarkisto on jäädyttänyt vilkkaan Venäjä-yhteistyönsä. Tästä huolimatta Suomalaiset Venäjällä -tutkimushanke jatkuu. Hankkeen tarvitsemia aineistoja hankitaan erityisesti Kazakstanista, Georgiasta, Azerbaidžanista ja Baltian maista. Tutkimushanke hyödyntää myös venäläisiä lähdejulkaisuja, Kansallisarkiston aiemmin Venäjän arkistoista hankkimia kattavia kopiosarjoja sekä Suomen arkistojen aineistoja.

Ukrainan tilanne on nostanut esiin digitoinnin merkityksen keskeisen tiedon ja kulttuuriperinnön säilymiseksi. Euroopan arkistojen digitointiaste on hyvin alhainen. Suomen Kansallisarkiston säilyttämistä analogisista aineistoista 3,9 prosenttia on tähän mennessä digitoitu.

Lisätietoja:

• vs. pääjohtaja Päivi Happonen, [email protected], puh. 050 468 8762