Kaikki valtiorikosoikeuden aktit on digitoitu – tässä ohjeet niiden löytämiseen Astiassa

Julkaisuajankohta 7.4.2022 10.00
Tyyppi:Tiedote

Valtiorikosoikeuksien aktit on nyt saatu digitoitua kokonaan. Valtiorikosylioikeuden aktit on digitoitu jo aiemmin. Asiakirjat ovat haettavissa ja tarkasteltavissa Astia-palvelussa.

Valtiorikosoikeuksien aktit on nyt saatu digitoitua kokonaan. Valtiorikosylioikeuden aktit on digitoitu jo aiemmin. Asiakirjat ovat haettavissa ja tarkasteltavissa Astia-palvelussa.

Valtiorikosoikeudet ja niitä ylempi valtiorikosylioikeus toimivat Suomessa vuosina 1918–1920. Ne tutkivat ja tuomitsivat sotilaita ja siviileitä, joka osallistuivat Suomen sisällissotaan punaisten puolella. Syytettyjen tutkinta- ja käsittelyasiakirjat yhdistettiin asiakirjavihkoiksi eli akteiksi.

Valtiorikosoikeuksien akteja ei voi hakea nimeltä, mutta valtiorikosylioikeuden akteja voi.

Näin haet asiakirjoja Astiasta

Yksittäisiä valtiorikosylioikeuden asiakirjoja löydät uudesta Astiasta seuraavasti: Valitse ”Hae ja selaa aineistoja” -välilehti, ja valitse hakuehdoista ”Aineiston” sijaan ”Toimija”. Kirjoita hakukenttään henkilön nimi ja klikkaa ”Hae”. Paina hakutuloksissa hänen korttinsa kohdalla painiketta ”Avaa tiedot”, ja sen jälkeen avautuvassa korttinäkymässä painiketta ”Tarkastele digitaalisena”.

Valtiorikosoikeuksien ja valtiorikosylioikeuden akteja voit hakea kokonaisuuksina seuraavalla tavalla: Valitse ”Hae ja selaa aineistoja” -välilehdeltä hakuvaihtoehto ”Aineisto”. Kirjoita hakukenttään ”valtiorikos*” ja klikkaa ”Hae”.

Hakutuloksina saat valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien asiakirjoja. Jos valitset tämän jälkeen ”Vain digitaalinen aineisto”, hakutuloksiin jäävät digitoidut asiakirjat. Hakutulosten joukosta voi valita minkä tahansa yksikön painikkeella ”Avaa tiedot”, jolloin avautuu ns. korttinäkymä. Korttinäkymässä aineistokokonaisuutta voi selailla puurakenteessa ja tarkastella digitaalisena.

Aineistojen korttinäkymiin pääset myös suoraan alla olevista linkeistä.

Mistä aineistossa on kyse?

Suomessa vuonna 1918 käydyn sisällissodan jälkeen hävinneellä puolella toimineiden henkilöiden tuomitseminen annettiin erityisten tuomioistuimien, valtiorikosoikeuksien tehtäväksi. Valtiorikosoikeuksia ja valtiorikosylioikeutta käsittelevä laki hyväksyttiin eduskunnassa 29.5.1918.

Ensimmäiset valtiorikosoikeudet aloittivat toimintansa jo 31.5.1918. Toiminta-aikanaan valtiorikosoikeudet käsittelivät kaikkiaan 75 575 tapausta. Tapauksista 90 prosenttia katsottiin rangaistaviksi ja 10 prosenttia tapauksista oli sellaisia, joissa tuomio oli vapauttava. Osa valtiorikosoikeuksien osastoista lakkautettiin jo vuoden 1918 lopussa, mutta viisi osastoa jatkoi toimintaansa vuoteen 1920.

Pystyäkseen toimimaan valtiorikosoikeudet tarvitsivat taustamateriaalia syytetyistä. Materiaali syntyi punavankien tutkintojen yhteydessä. Tätä taustamateriaalia oli olemassa periaatteessa kolmenlaatuista: vankileirillä suoritetun kuulustelun kuulustelupöytäkirjat, suojeluskunnan esikunnan lausunto ja punakaartin asiakirjoista mahdollisesti löydetyt, todisteina käytetyt merkinnät. Monesti tutkinta-asiakirjoihin liitettiin vielä asiakirjoja, joita syytetyt itse pyrkivät keräämään.

Kertyneet asiakirjat jätettiin syyttäjälle, joka vei jutun itse valtiorikosoikeuden käsiteltäväksi. Valtiorikosoikeuden käsittelyssä tutkinta-asiakirjoihin liitettiin vielä istunnon pöytäkirja ja päätös. Mikäli henkilö sai valtiorikosoikeudessa ehdollisen tuomion, prosessissa syntyneet asiakirjat yhdistettiin asiakirjavihkoksi eli aktiksi.

Siinä tapauksessa, kun henkilö sai valtiorikosoikeudessa ehdottoman tuomion eli käytännössä yli kolme vuotta kuritushuonetta, oli mahdollisuus anoa armoa valtiorikosylioikeudelta. Tällaisissa tapauksissa valtiorikosoikeudessa syntynyt akti lähetettiin valtiorikosylioikeuteen.

Valtiorikosylioikeuden aktit on digitoitu jo aiemmin, valtiorikosoikeuksien aktit on nyt saatu digitoitua kokonaan.

Lisätietoja
Johtaja István Kecskeméti ([email protected])
Tiedote

Tutustu myös