Avoimet tietoaineistot mahdollistavat luotettavan tutkimuksen
Arkistojen tietoaineistojen avoin saatavuus ja niihin perustuvien tulkintojen vapaus ovat tieteellisen tutkimuksen peruspilareita.
Arkistojen tietoaineistojen avoin saatavuus ja niihin perustuvien tulkintojen vapaus ovat tieteellisen tutkimuksen peruspilareita Suomessa. Arkistojen tietoaineistot ja tutkimustieto ovat avoimesti käytettävissä myös historian vaikeista vaiheista, mikä vahvistaa suomalaisten ymmärrystä menneisyydestä ja tukee avointa keskustelua.
Petroskoissa käynnistynyt näytösoikeudenkäynti Suomen jatkosodan aikaisista sotarikoksista Itä-Karjalassa korostaa jälleen arkistojen ja tutkimuksen avoimuuden merkitystä.
Venäjällä arkistot eivät ole vapaasti käytettävissä, ja historiallisia tapahtumia tulkitaan poliittisten tarkoitusperien mukaisesti. On tärkeää huomata, että Suomi selvitti näytösoikeudenkäynnin asiat heti sodan jälkeen välirauhansopimuksen 13 artiklan perusteella.
Aineistot jo vuosikymmeniä vapaasti saatavilla
Kaikki suomalaiset toisen maailmansodan aineistot ovat olleet jo vuosikymmeniä suomalaisten ja ulkomaisten tutkijoiden vapaasti saatavilla. Myös Itä-Karjalan suomalaista sotilashallintoa on tutkittu laajasti. Kansallisarkisto on esimerkiksi julkaissut tiedot Itä-Karjalan kokoamis- ja siirtoleireillä vuosina 1941— 1944 kuolleista henkilöistä. Nämä tiedot löytyvät avoimena datana Zenodo-palvelusta ja avoindata.fi -sivustolta.
Tutkimuksen luotettavuus voidaan taata vain, kun kaikilla tutkijoilla on mahdollisuus tutustua kaikkiin aineistoihin, joihin tutkimusten päätelmät perustuvat. Tämä on kaiken avoimen ja kansainvälisesti luotettavan tutkimustyön perusperiaate, ja siihen kaikkien arkistojen ja muiden organisaatioiden tulee sitoutua.
---
Kansallisarkisto on monialaisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka tietoaineistot luovat vahvan pohjan demokratialle, tieteen ja tutkimuksen vapaudelle sekä sivistykselle.
Lisätietoja:
Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen ([email protected])