Kansallisarkistossa nyt yli 200 miljoonaa digitaalista kuvaa
Digitointivalinnoissa huomioidaan käyttäjämäärät sekä alueellisesti arvokkaat ja vähemmistöryhmiin liittyvät aineistot.
Yli 200 miljoonaa digitaalista kuvaa. Niin paljon Kansallisarkistossa on nyt sähköistä aineistoa.
Kasvu on ollut vauhdikasta. Vuoden 2023 aikana on tullut yli 31 miljoonaa uutta kuvaa.
Suurin osa sähköisestä aineistosta on vanhoista paperisista asiakirjoista digitoitua.
”Digitaalinen kuva on yhtä laadukas kuin analoginen. Sisällössä ei ole eroa. Käytettävyys sen sijaan paranee paperiin verrattuna”, kertoo Ville Kajanne.
Hän on digitoinnista vastaava yksikönpäällikkö Kansallisarkistolla.
Vuoden aikana on digitoitu muun muassa lääninhallitusten kirje- ja anomusdiaareja sekä kortistoja.
Nämä aineistot sisältävät monipuolisesti tietoa muun muassa erilaisista lupa- ja valitusasioista, ja ne ovat erinomainen lähde alue- ja paikallishistorian tutkimiseen. Lääninkonttorien anomusdiaarit esimerkiksi toimivat hakemistona kruununtilojen asumisoikeustietoihin
Kaikki aineistot ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelun kautta. Suosittuja digitaalisia aineistoja ovat muun muassa sotapäiväkirjat, henkikirjat sekä seurakuntien arkistot.
Digitoinnin määrään odotettavissa kasvua
Vuoden 2023 alusta alkaen Kansallisarkisto on ottanut vastaan vain digitaalista aineistoa.
Digitointiin on tuonut vauhtia ”massadigitointi”, eli Kansallisarkiston palvelu, jossa valtion viranomaisten luovuttamia paperisia asiakirjoja muutetaan sähköiseen muotoon.
Lisäksi Kansallisarkiston hallussa jo olevaa analogista aineistoa on alettu digitoida määrätietoisesti toimipaikoissa ympäri Suomen.
Kajanne odottaa vauhdin vielä kasvavan. Osa kasvusta tulee toiminnan tehostamisesta: osaamista lisätään ja toimintatapoja yhtenäistetään. Samalla paranee digitoinnin laatu.
Myös vapaaehtoisdigitointiin ja maksua vastaan toteutettavaan projektidigitointiin on odotettavissa kasvua.
”Digitointimäärä ei kuitenkaan ole itseisarvo. Huomioimme myös asiakkaat. Digitoimme käytetyimpiä ja halutuimpia aineistoja.”
Valinnat perustuvat tilausmääriin, eli dataan. Analogista aineistoa voi tutkia vain tilaamalla sen tutkijasaliin. Jatkossa tilatuimmat aineistot digitoidaan.
”Otamme huomioon myös muita näkökulmia ja käyttäjäryhmiä. Vaikkapa alueellisesti arvokkaat tai vähemmistöryhmiin liittyvät aineistot ovat tärkeä lähtökohta”, Kajanne korostaa.
Esimerkiksi paliskuntiin tai Petsamon alueeseen liittyviä aineistoja on tarkoitus digitoida.
Parhaillaan Kansallisarkisto laatii laajaa digitoinnin tiekarttaa eli suunnitelmaa lähivuosina digitoitavien aineistojen kokonaisuudesta.
Lisätietoja
- Yksikönpäällikkö Ville Kajanne (digitointi), [email protected]
- Yksikönpäällikkö Maria Kallio-Hirvonen (digitoinnin tiekartta), [email protected]
- Ylitarkastaja, tiiminvetäjä Vesa Anttila (Kansallisarkiston takautuva digitointi), [email protected]
Tutustu myös
-
20.12.2024 11:07
Ohje arkistoitavien asiakirjojen digitoinnista päivitetty
Uusi ohje korvaa ja kumoaa Kansallisarkiston aiemmat vaatimukset hävittämiseen tähtäävään digitointiin ja erikoisaineistojen digitointiin
-
19.12.2024 10:33
Tuomiokirjahaun häiriö korjattu
Tuomiokirjahaku oli poissa toiminnasta 19.–20.12. Nyt palvelu toimii taas normaalisti.
-
13.12.2024 10:55
Jo 100 000 kuvaa toimitettu digitaalisesti – toimitusajat lyhenemään päin
Digitoimme asiakkaiden tilaamat aineistot Hämeenlinnassa.