Saamelaisten kulttuuriperinnön palautus esillä Makt och Minne -konferenssissa
Matkaraportti eteläsaamelaisten alueella Ruotsin Staaressa pidetystä konferenssista 8.–9.11..
Eteläsaamelaisten alueella Ruotsin Staaressa (Östersund) järjestettiin 8.–9. marraskuuta Makt och minne -konferenssi, joka oli historian kolmas.
Power and Memory – perspectives on sources of Sámi history -nimisen konferenssin kolme pääteemaa olivat:
- Arkistot ja arkistoinstituutioiden sekä saamelaisyhteisöjen dokumentaatio ja yhteistyö (The archive institutions and the Sámi social documentation). Teema kytkeytyi erittäin ajankohtaisiin tapahtumiin, jotka ovat meneillään tai juuri päättyneet kaikissa kolmessa pohjoismaassa. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioiden tehtävänä on selvittää ja dokumentoida saamelaisten ja kansallisvaltioiden välisiä suhteita sekä historiassa tapahtuneita vääryyksiä. Konferenssissa huomio kiinnitettiin erityisesti arkistojen rooliin näissä prosesseissa.
- Saamelaisten kulttuuriperinnön repatriaatio eli palautus (Repatriation of the Sámi cultural heritage). Kulttuuriperinnön palautuksesta puhuttiin niin teoreettisesta näkökulmasta kuin käytännön tavoista. Puheenvuoroissa nousivat esille sekä analogiset että digitaaliset palautuksen menetelmät.
- Uusi tutkimus (New Research). Kuulimme esitelmiä erityisesti meneillään olevista ja juuri päättyneistä historiantutkimuksista, joissa on hyödynnetty arkistoaineistoa.
Konferenssia edeltävänä päivänä pohjoismaiden Kansallisarkistojen johtajat, Norjan saamelaisarkiston johtaja, Suomen Saamelaisarkistonarkistonhoitaja ja Ruotsista saamelaisasioista vastaavat tahot järjestivät yhteispohjoismaisen tapaamisen, jossa keskusteltiin pohjoismaisen yhteistyön jatkosta ja esimerkiksi Nuohtti-portaalin jatkokehityksestä.
Kansallisarkistosta konferenssiin osallistuivat pääjohtaja Päivi Happonen, ohjaus- ja vastaanottopalvelujen johtaja Mikko Eräkaski sekä saamelaisarkistonhoitajan vs. Sonja Tanhua.
Päivi Happonen piti esityksen Suomen Saamelaisarkiston toiminnasta ja sen tulevaisuuteen kohdistuvista suunnitelmista. Lisäksi hän osallistui lyhyeen paneelikeskusteluun Ruotsin ja Norjan kansallisarkistojen johtajien kanssa sekä kolmen saamelaisyhteisön edustajan kanssa.
Suomen Saamelaisarkisto on ollut järjestelyissä mukana viime syksystä lähtien, ja paikan päällä tehtäviin kuului muun muassa nimilappujen jakaminen osallistujille, saliin ohjaaminen ja puhujien ohjeistaminen. Tapahtumassa kuultiin myös saamelaisarkistonhoitajan esitys kolttasaamelaisten kyläkokousjärjestelmän tutkimisesta arkistolähteiden avulla.
Konferenssin ensimmäisenä järjestettiin konferenssi-illallinen, jossa kuultiin eteläsaamenkielistä musiikkia Lars Eric Åhrén esittämänä. Sekä iltaohjelman että koko konferenssin ajan juonnosta vastasi taitava Anna Kråik Åström.
Teksti ja kuvat: Sonja Tanhua