Yli 6 000 tuomittua – Kansallisarkiston tutkimushanke selvitti suomalaisten kohtaloita Stalinin vainoissa

Kansallisarkiston laaja tutkimushanke on selvittänyt ensimmäistä kertaa luotettavasti, kuinka monta Suomen kansalaista ja entistä kansalaista tuomittiin Stalinin vainoissa vuosina 1937–1938. Luvut ovat korkeita, mutta selvästi alhaisempia kuin julkisuudessa on usein esitetty.

Kansallisarkistossa toteutettiin vuosina 2020–2025 Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke, joka selvitti suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964.

Viisivuotisen hankkeen päätösseminaari pidettiin maanantaina 15.12. Säätytalolla Helsingissä.  

Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeessa käytiin läpi kaikki Suomen kansalaiset ja entiset kansalaiset, joiden tiedetään saaneen tuomion suuren terrorin vuosina 1937–1938. Samalla saatiin paljon uutta tietoa Venäjän ja Neuvostoliiton suomalaisista.  

Yli 6 000 tuomittua, lähes 5 000 teloitettua 

Hankkeen lähdeaineistot osoittavat, että suuressa terrorissa tuomittiin ainakin 6 200 suomalaista, joista reilut 4 700 teloitettiin. Luku on suuri: yli 20 prosenttia Neuvostoliitossa olleista Suomen kansalaisista tai entisistä kansalaisista vangittiin ja tuomittiin vuosina 1937–1938. Yli 75 prosentille tuomituista langetettiin kuolemantuomio. 

”Jos mukaan lasketaan spekulatiiviset tapaukset ja inkerinsuomalaiset, nousee suuren terrorin aikana tuomittujen suomalaisten kokonaismäärä jopa 11 000–12 000:een”, kertoo hankepäällikkö Aleksi Mainio. 

Aiemmin julkisuudessa esitetyt arviot suomalaisuhrien määrästä ovat vaihdelleet muutamasta tuhannesta miltei 40 000:een. 

”Kokonaiskuva terrorista on ollut hämmentävän ristiriitainen siitä huolimatta, että aiheesta on kirjoitettu paljon. On jopa puhuttu, että ‘kaikki suomalaiset tapettiin’.” 

”Suuri terrori oli äärimmäisen kylmää ja suunnitelmallista lahtaamista, mutta se ei kohdistunut yhtä rajusti kaikkiin suomalaisryhmiin. Teloituslistoille joutuivat erityisesti 18–60-vuotiaat siirtolaismiehet”, Mainio toteaa. 

Ukrainan sota muutti suunnitelmia 

Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan mullisti hankkeen alkuperäiset suunnitelmat. Yhteistyö venäläisarkistojen kanssa jäädytettiin, eikä uusia aineistoja ole hankittu Venäjältä. 

Hanke kuitenkin sopeutui tilanteeseen onnistuneesti. Aineistoja hankittiin aiempaa laajemmin Georgiasta, Kazakstanista, Ukrainasta ja Azerbaidžanista. Erityisen merkittäväksi osoittautui lokakuussa 2021 solmittu yhteistyö Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n arkiston kanssa. Sodan oloissa syksyllä 2022 Kiovan keskusarkisto digitoi yli 2 000 sivua NKVD:n suomalaisasiakirjoja, jotka saapuivat Suomeen saman vuoden viimeisinä päivinä. 

Lisäksi hanke sai yli 2 000 yhteydenottoa kansalaisilta, jotka luovuttivat arvokkaita henkilöhistoriallisia aineistoja: kirjeitä, päiväkirjoja, muistelmia ja valokuvia. Osana hanketta toteutettiin Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta, jonka avulla kuka tahansa voi etsiä henkilöitä laajasta, 38 000 suomalaisesta koostuvasta tietokannasta. Merkittävää on, että noin 40 prosenttia taulukoiduista henkilötiedoista kerättiin vapaaehtoisten avulla joukkoistamisalustalla. Käyttäjien mukaan hanke onnistui tuomaan tutkimustoimintaa lähelle tavallista kansalaista.  

Loikkarien karu kohtalo 

Tutkimus paljastaa, että eri suomalaisryhmien kohtalot vaihtelivat merkittävästi. Erityisen haavoittuvassa asemassa olivat loikkarit eli suomalaiset, jotka ylittivät rajan laittomasti 1930-luvun laman aikana työtä etsien. Heidät tuomittiin pakkotyöhön esimerkiksi Syvärin patotyömaalle ja Uralin rakennustyömaille. Suuren terrorin alkaessa tuhansia heistä teloitettiin "vakoojina". 

Terrorin kohteeksi joutuivat myös punapakolaiset, jotka pakenivat Suomesta kevään 1918 sisällissodan jälkimainingeissa. Heistä monet olivat Leningradissa ja Neuvosto-Karjalassa rakentamassa suomenkielistä yhteiskuntaa siinä vaiheessa, kun vainovuodet alkoivat. 

Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten taustat vaihtelivat suuresti, mistä amerikansuomalaiset ovat hyvä esimerkki. Neuvostoliittoon muuttaneesta 7000 amerikansuomalaisesta noin puolet onnistui poistumaan maasta, mutta jäljelle jääneet kärsivät raskaasti terrorin vuosina. Vainojen kohteeksi joutuivat myös pienemmät ryhmät, kuten pietarinsuomalaiset, muurmanninsuomalaiset ja siperiansuomalaiset. 

Kokonaisuudessaan hanke on syventänyt ymmärrystä eri suomalaisryhmien vaiheista ja heidän määrästään 1920–30-lukujen Neuvostoliitossa sekä osoittanut, että heidän kovat kokemuksensa yhteiskunnallisesta vallankumouksesta, teollistamisesta ja terrorista pakkosiirtoihin ja vankileireihin olivat yhteisiä miljoonille muillekin Neuvostoliiton vähemmistökansallisuuksille. 

Tutkimushankkeen loppuraportti on luettavissa VNK:n sivuilla. 

Lisätietoja

Aleksi Mainio

Hankepäällikkö
[email protected]
Puh. 040 5783812  

Sami Outinen

Suunnittelija (Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta)
[email protected] 
Puh. 029 533 7403