Kansallisarkisto lausui digikompassin päivityksen selontekoluonnoksesta
Lausunnossaan Kansallisarkisto kiinnitti huomiota erityisesti julkishallinnon tietovarantoihin ja niiden rooliin tekoälykehityksen aineistopohjana.
Valtioneuvoston digitoimisto on pyytänyt lausuntoja selontekoluonnoksesta, joka päivittää Suomen digitaalisen kompassin ohjaamaan digitalisaatiokehitystä vuoteen 2035. Selonteko kattaa neljä osa-aluetta: osaaminen ja osaajat, infrastruktuuri ja data, yritykset ja kilpailukyky sekä julkinen hallinto ja palvelut. Päivityksen keskeisiä uusia painotuksia ovat tekoäly läpileikkaavana muutoksen ajurina, digitaalinen suvereniteetti sekä tietovarantojen merkitys tekoälykehittämisen aineistopohjana.
Lausunnossaan Kansallisarkisto kiinnitti huomiota erityisesti julkishallinnon tietovarantoihin ja niiden rooliin tekoälykehityksen aineistopohjana.
Julkisen datan elinkaaren hallinta on osa yhteiskunnan tietoinfrastruktuuria
Selontekoluonnos käsittelee julkishallinnon tietovarantoja pääosin sivistys- ja osaamisnäkökulmasta. Kansallisarkiston näkemyksen mukaan julkishallinnon ja tutkimuksen tietoaineistojen pitkäaikainen hallinta ja saatavuus on infrastruktuurikysymys: se on edellytys hallinnon jatkuvuudelle, oikeusturvalle, tietopohjaiselle päätöksenteolle ja tutkimukselle. Tietovarannot syntyvät julkishallinnon ja tutkimuksen toiminnan tuloksena, ja tämä syntymekanismi sekä siihen liittyvä vastuunjako tulisi kirjata selontekoon.
Julkishallinnon tietoaineistot kuuluvat priorisoituihin tietovarantoihin.
Selonteko nimeää useita strategisesti merkittäviä tietovarantoja tekoälykehittämisen aineistopohjana, mutta julkishallinnon tietoaineistot puuttuvat listalta. Nämä aineistot ovat laadultaan, kattavuudeltaan ja historialliselta syvyydeltään poikkeuksellinen tietovaranto. Tekoälykehitys on tällä hetkellä vahvasti yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten toimijoiden hallussa, ja laadukas kotimainen ja eurooppalainen data on keskeinen edellytys omien mallien ja ratkaisujen kehittämiselle.
Selontekoluonnoksesta puuttuu myös datan aikajänteen tunnistaminen strategisena resurssina. Monilla toimialoilla samaa ilmiötä on dokumentoitu ensin analogisesti, sitten varhaisessa digitaalisessa muodossa ja nyt rakenteisena datana. Näistä kerroksista muodostuvien pitkien aikasarjojen arvo syntyy vasta, kun kaikki kerrokset ovat yhteismitallisia. Se edellyttää määrätietoista työtä vanhojen aineistokerrosten dataistamiseksi. Myös metatietojen rooli jää selontekoluonnoksessa vähälle huomiolle, vaikka se on keskeinen edellytys tekoälyn itsenäisemmälle toiminnalle tietovarantojen kanssa.
Selonteko kaipaa selkeämpiä sitoumuksia.
Lausuntoversio on monin paikoin kirjoitettu tavalla, joka jättää priorisoinnit avoimiksi. Digitaalisen kompassin uuden suunnan vaikuttavuus syntyy toimeenpanosta, ja toimeenpano edellyttää konkreettisempia sitoumuksia.
Kansallisarkisto osallistuu mielellään selonteon toimeenpanosuunnitelman valmisteluun erityisesti lausunnossaan esille nostamissaan asioissa.
Valtioneuvoston selontekoluonnoksn löydät täältä.