Sukututkijoiden suosiman Karjala-tietokannan uusi käyttöliittymä on avattu
Yli 11 miljoonan tietueen Karjala-tietokantaan on kerätty kirkonkirjoista luovutettujen alueiden asukkaiden koko elämän kirjo: syntymät, kuolemat, muuttamiset, naimisiinmenot. Kansallisarkiston kehittämä uusi käyttöliittymä on avattu osoitteessa katiha.kansallisarkisto.fi.
Yli 11 miljoonan tietueen Karjala-tietokantaan on kerätty kirkonkirjoista luovutettujen alueiden asukkaiden koko elämän kirjo: syntymät, kuolemat, muuttamiset, naimisiinmenot. Kansallisarkiston kehittämä uusi käyttöliittymä on avattu osoitteessa katiha.kansallisarkisto.fi.
Tietojen tallentaminen kesti 30 vuotta
Tietojen tallentaminen vei Karjala-tietokantasäätiöltä vuosikymmeniä; työ aloitettiin jo 1989, ja se päättyi tämän vuoden maaliskuussa. Ajan saatossa tietoja ovat keränneet sadat tallentajat, jotka ovat kirjanneet miljoonat tiedot kirkonkirjoista käsityönä, yksi kerrallaan. Elämäntapahtumien lisäksi kirkonkirjoihin kertyi tietoja myös ihmisten ammateista ja kuolinsyistä sekä luku-, kirjoitus- ja kristinopintaidoista.
Ainutlaatuisen laaja tietoaineisto soveltuu erinomaisesti mikrotason tutkimukseen, esimerkiksi sukujen, perheiden tai yksittäisten ihmisten vaiheiden tarkasteluun. Makrotasolla voi tutkia useita sosiaali- ja väestöhistoriallisia aiheita, vaikkapa kansanopetuksen kehittymistä, keskimääräistä elinikää, lapsikuolleisuutta, muuttoliikettä, ammatteja tai perhesuhteita.
Tietokannan vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta ja tuoreimmat, julkisesti tarkasteltavat tietueet 1920-luvulta. Lisäksi 100 vuotta nuorempia tietoja löytyy niistä henkilöistä, joiden kuolemasta on kulunut yli 50 vuotta. Nimestään huolimatta tietokannassa on tietoja myös muilta luovutetuilta alueilta, esimerkiksi Petsamosta.
Hakutulokset ovat aiempaa tarkempia, kun aikarajaus on voitu usein toteuttaa yksittäisen tiedon eikä niteen rajavuoden perusteella. Hakutulos- ja henkilötietosivuilla on yksilöllinen, jaettava linkki. Tietokanta on käytettävissä suomeksi ja ruotsiksi.
Tietokannan käytöstä on julkaistu myös ohjevideo Youtubessa.
Karjala-tietokannan käyttöliittymää täydentää Katihan Windows-versio, jota voi käyttää Kansallisarkiston tutkijasaleissa. Windows-versio edellyttää käyttölupaa, koska se sisältää myös tietokannan käyttörajoitetut aineistot.
Tietokanta siirtyy pitkäaikaissäilytykseen
Karjala-tietokanta siirtyy nyt pitkäaikaissäilytysvaiheeseen. Samalla muuttuu tietojen tähänastinen korjaussykli. Resurssisyistä johtuen Kansallisarkisto toteuttaa säännöllisesti ainoastaan tietosuojapoikkeamaepäilystä johtuvat korjaustyöt – muut virheiden korjaukset ovat riippuvaisia mahdollisista erillisrahoitteisista korjaushankkeista. Tietokannan huoltotöitä tehdään jatkossa kerran kuussa säännöllisen huoltokatkon puitteissa.
Kansallisarkisto haluaa kiittää paitsi tietokannan luonutta ja nyt toimintansa päättävää tietokantasäätiötä, myös valtavan työn vuosikymmenien kuluessa tehneitä tallentajia! Kiitos myös Suomen Sukututkimusseuran vapaaehtoisille asiantuntijoille, joiden tuella käyttöliittymä saatiin nykyiseen asuunsa.
”Yhdessä on ollut hyvä aloittaa tämä tietokannan luku, jolla varmistetaan sen käyttö tutkimuksessa ja muussa tiedonetsinnässä myös tulevina vuosikymmeninä”, sanoo kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta.
Työ tietokannan parissa jatkuu. Tilastohaku, joka on ollut Karjala-tietokantasäätiön toteuttamassa käyttöliittymässä (Katiha XAMK), toteutetaan myös uuteen käyttöliittymään. Tästä kehitystyöstä tiedotamme lisää vuoden edetessä.
Lisätietoja
Kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta, p. 0295 33 7004, tomi.ahoranta(at)kansallisarkisto.fi
Tutustu myös
-
24.4.2025 17:21
Onko Kansallisarkisto tietoaineistojenne arkistoratkaisu?
Tietoaineistojen siirto ja säilytysvaiheessa olevan aineiston säilyttäminen on lähtökohtaisesti maksutonta.
-
24.4.2025 15:36
Sähköinen arkistointi luo uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja lisää julkishallinnon kustannustehokkuutta
Kansallisarkisto on vuoden 2025 alussa laajentanut Sähköisen arkistoinnin palveluaan koko julkishallintoon.
-
24.4.2025 13:00
Edvard Westermarckin arkisto liitetty Unescon kansainväliseen Maailman muisti -rekisteriin
Viides suomalainen kohde rekisterissä.