Vastuullisuusraportti 2023
Kansallisarkiston vuoden 2023 vastuullisuusraportti on nyt julkaistu. Raportissa käydään läpi, mitä tavoitteita Kansallisarkisto on valinnut kehityksen seuraamiseen ja miten valittuihin tavoitteisiin on vuonna 2023 päästy.
Kansallisarkiston vuoden 2023 vastuullisuusraportti on nyt julkaistu. Raportissa käydään läpi, mitä tavoitteita Kansallisarkisto on valinnut kehityksen seuraamiseen ja miten valittuihin tavoitteisiin on vuonna 2023 päästy.
Kansallisarkisto huolehtii yhdessä muiden viranomaisten kanssa siitä, että Suomen asiakirjallinen kulttuuriperintö tallennetaan digitaalisesti ja saatetaan yhä laajempaan käyttöön. Aineistojen parantuva hyödynnettävyys tukee tutkimustoimintaa, tietoon perustuvaa toimintatapaa ja sivistystä. Se lisää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, vahvistaa demokratiaa, luo edellytyksiä merkitykselliselle elämälle sekä tukee luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin.
Tavoitteet ja mittaristo
Vuonna 2023 Kansallisarkisto jatkoi panostamista varautumistyöhön Venäjän vuonna 2022 aloittaman hyökkäyssodan takia. Yhteistyötä kansallisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi tehtiin myös kansainvälisesti. Oman henkilöstön turvallisuusosaamista parannettiin koulutustoiminnalla
Kansallisarkisto on valinnut seuraavat oman toimintansa näkökulmasta merkittävimmät YK:n Agenda 2030:n mukaiset kestävän kehityksen tavoitteet:
-
Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto (tavoite 16)
-
Hyvä koulutus (tavoite 4)
-
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (tavoite 8)
-
Ilmastotekoja (tavoite 13)
-
Yhteistyö ja kumppanuus (tavoite 17)
Näille tavoitteille ja niiden alatavoitteille on pyritty määrittelemään mittareita, joilla tavoitteiden edistämistä voidaan osoittaa.
Digitalisaatio vahvistaa Kansallisarkiston vaikuttavuutta
Säilyttämällä ja tarjoamalla tutkijoiden, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden käyttöön viranomais- ja yksityisaineistoja Kansallisarkisto luo pohjaa avoimuuden ja demokratian toteutumiselle suomalaisessa yhteiskunnassa. Digitalisaation myötä yhä suurempi osa aineistoa tulee helpommin hyödynnettäväksi suuremmille käyttäjämäärille, mikä kasvattaa Kansallisarkiston kestävän kehityksen mukaista vaikuttavuutta. Alla kuvattuna digitoitujen aineistojen kokonaismäärän kehitys.
Raportissa on vertailtu myös esimerkiksi Kansallisarkiston verkkoasioinnin määriä sekä tutkijasaliin tehtyjä aineistopyyntöjä ja käsiteltyjen tietopyyntöjen määriä. Tuloksista huomataan, että verkkopalvelujen käyttö on nousussa, kun puolestaan tutkijasalien kävijämäärät ovat hienoisesti laskeneet.
Monitieteellisen tutkimuksen mahdollistaja
Tietovarannoillaan Kansallisarkisto mahdollistaa monitieteellisen tutkimuksen sekä elinikäisen ja jatkuvan oppimisen. Tieto ja sen hyödyntäminen tukee yhteiskunnan muutoskykyä sekä luovaa, tutkivaa ja vastuullista toimintaa. Tästä syystä raporttiin on sisällytetty myös aineistojen käyttöä ja henkilöstön osaamista kuvaavia mittareita.
Myös henkilökunnan työtyytyväisyyttä on mitattu kyselyllä ja analysoitu raportissa, minkä lisäksi esiin on nostettu siviilipalvelusta, työkokeiluja tai korkeakouluharjoitteluja tekevien osuutta.
Ekologinen jalanjälki
Raportissa analysoitiin myös Kansallisarkiston ekologista jalanjälkeä. Tätä mitattiin tarkkailemalla esimerkiksi energiankulutusta, päästöjä ja matkustuspäivien määriä.
Raportista käy ilmi, että vihreän sähkön käyttäminen on merkittävästi alentanut sähkönkulutuksesta johtuvaa ympäristöjalanjälkeä.
Matkustaminen on koronapandemian jälkeen palautunut lähes pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta hybridi- ja etätyön lisääntyminen ja junaliikenteen suosiminen maan sisäisissä matkoissa nähdään ratkaisuiksi lentomatkustamisen vähentämiselle. Alla kuvattuna matkapäivien lukumäärä 2018-2023-
Tutustu kaikkiin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen tarkemmin Kansallisarkiston vastuullisuusraportista 2023 (pdf). Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä