Valokuvien käsittelyohje
Ohjetta voi soveltaa myös silloin, kun valmistelet analogisessa muodossa olevaa aineistoa digitointia varten.
Fyysinen käsittely ja kunnostaminen
- Käsittele kuvia puuvillakäsinein ja puhtaalla työalustalla. Älä altista kuvia turhaan päivänvalolle.
- Vältä merkintöjen tekemistä suoraan kuviin, äläkä kirjoita kuvien päällä.
- Puhdista varovaisesti irtolika ja pöly.
- Pura muovitasku- ja kontaktimuovialbumit sekä albumit, joista kuvat irtoilevat; suositeltava kuvien kiinnitysmenetelmä albumeihin on pahviset kulmapalat.
- Poista aineistosta muovitaskut, kuminauhat, helposti irtoavat teipit ja tarrat sekä klemmarit yms. metalliliittimet.
Huomioitavaa
- Älä tee sellaisia puhdistus- tai kunnostustoimenpiteitä, jotka voivat vahingoittaa kuvia. Esimerkiksi älä poista albumista kuvia, jotka ovat tarttuneet kuvapinnasta kiinni albumissa käytettyyn muoviin.
Seulonta
- Poista kaksoiskappaleet ja valitse parhaat samaa kohdetta tai tilannetta toistavat otokset.
- Jos olet epävarma jonkin aineiston säilytysarvosta, ota yhteyttä Kansallisarkistoon.
Huomioitavaa
- Valokuvien valinnan ja seulonnan tarkemmista kriteereistä katso ohje Valokuvien seulontakriteereitä (pdf).
- Huomaa, että aineisto, joka seulontaohjeen mukaan on seulottavaa, voi olla säilyttämisen arvoinen osana kokonaisuutta.
Järjestäminen
- Peruslähtökohta: säilytä aiemmin muodostetut kuvakokonaisuudet ja niille aiemmin luotu järjestys.
- Siltä osin kuin aineisto on järjestämätön, ryhmittele kuvia tarvittaessa aiheen tai kuvatyypin mukaan.
- Kuvia voidaan säilyttää asianmukaisesti suojattuna siinä arkistollisessa yhteydessä, mihin ne kuuluvat (esim. osana tutkimusaineistoa).
- Esimerkki valokuvien ryhmittelystä
- Suku- ja perhealbumit
- Henkilökuvat (henkilöittäin)
- Ryhmäkuvat (esim. luokka- ja kokouskuvat)
- Matkailukuvat (matkoittain)
- Muut vapaa-ajan kuvat
- Rakennuskuvat
- Maisemakuvat
- Perinnekuvat
- Sota-ajan kuvat
- Juhlakuvat
Luettelointi ja kuvailu
- Pyri tunnistamaan valokuvat (aihe, kuvaaja, kuvauspaikka ja -aika) ja erityisesti valokuvissa esiintyvät henkilöt.
- Nimeä kuvat ja luetteloi ne juoksevaan numerojärjestykseen tai valitsemasi ryhmittelyperiaatteen mukaisesti.
- Merkitse kuvan luettelotunnus (numero) suojakuoreen/albumiin kuulakärkikynällä. Jos suojakuoressa on useampi kuva, merkitse tunnus pehmeällä lyijykynällä valokuvan taakse ja kuvien jakso (esim. kuvat 1-10) suojakuoreen.
Huomioitavaa
- Valokuvia voi nimetä ja kuvailla myös suoraan albumiin tai suojakuoreen, mutta se ei poista erillisen valokuvaluettelon tarvetta. Valokuvaluettelon ja sen sisältämän kuvailutiedon tarkkuudesta sovitaan Kansallisarkiston kanssa.
Suojustaminen ja säilytys
- Säilytä irrallisia valokuvavedoksia erityisissä suojakuorissa.
- Albumin tai suojakuoren sisällä olevat vedokset eivät saa olla suorassa kosketuksissa toisiinsa.
- Säilytä toistaan erillään paperivedokset ja negatiivit sekä väri- ja mustavalokuvat/-negatiivit.
- Säilytä diakuvia ja lasinegatiiveja arkistokelpoisissa rasioissa tai laatikoissa, lasinegatiiveja vaaka-asennossa.
- Valokuva-aineistoja varten on saatavilla niitä varten valmistettuja suojavälineitä. Suurikokoisia aineistoja voidaan suojustaa suojapaperilla.
Huomioitavaa
- Suojustaminen voidaan tehdä Kansallisarkistossa, missä tapauksessa luovuttaja vastaa materiaalikustannuksista.
- Tutustu ohjeeseen pysyvästi säilytettävien asiakirjojen suojaamisessa käytettävistä materiaaleista.
Tekijänoikeudet
- Selvitä kuviin mahdollisesti liittyvät tekijänoikeudet.
- Tekijänoikeus valokuvateoksiksi tulkittuihin valokuviin on 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Lisäksi valokuvaajalla on yksinoikeus määrätä valokuvasta, kunnes 50 vuotta on kulunut valmistusvuodesta. Ks. tekijänoikeuslaki 404/1961.