Kansallisarkisto panostaa digitaalisiin palveluihin – suunnitelmat toimipaikkamuutoksista tehdään vuoden 2026 aikana
Kansallisarkisto aloittaa suunnittelun analogisen aineiston säilyttämisen keskittämisestä. Suunnittelu koskee viidestä kiinteistöstä luopumista, keskusarkiston laajentamista sekä palvelujen kokonaisvaltaista digitalisointia.
Kansallisarkisto aloittaa suunnittelun analogisen aineiston säilyttämisen keskittämisestä. Suunnittelu koskee viidestä kiinteistöstä luopumista, keskusarkiston laajentamista sekä palvelujen kokonaisvaltaista digitalisointia. Tavoitteena on varmistaa palvelujen jatkuvuus ja laatu tilanteessa, jossa julkinen talous sekä asiakkaidemme palvelutarpeet muuttuvat nopeasti.
Miksi muutokset ovat välttämättömiä?
Kansallisarkiston toimintaan on viime vuosina kohdistunut merkittäviä muutoksia.
Asiakaskäynnit tutkijasaleissa ovat vähentyneet yli 80 % kahdessa vuosikymmenessä, kun taas digitaalisten aineistojen käyttö on kasvanut jyrkästi ja kasvaa edelleen joka vuosi. Aineistojen digitaalisen käytön mahdollisuudet ovat tekstitunnistuksen ja tekoälyn myötä mullistuneet.
Julkisen hallinnon puolelta analogista aineistoa eli paperia ei ole otettu vastaan vuoden 2021 jälkeen. Kaikki nykyään syntyvä julkisen hallinnon asiakirja-aineisto on syntyjään sähköistä, jolloin sen käyttömuoto on myös digitaalinen.
Valtiontalouden säästöpaineet ovat merkittäviä. Kansallisarkiston perusrahoitus pienenee 2,4 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä verrattuna vuoden 2024 rahoitustasoon.
Muutoksilla tavoitellaan noin 1,7 miljoonan euron vuotuisia vuokrasäästöjä vuodesta 2030 alkaen. Toimitilakustannukset muodostavat Kansallisarkiston budjetista 30 prosenttia eli noin 10 miljoonaa euroa.
Näissä olosuhteissa resursseja on kohdennettava entistä tarkemmin niihin palveluihin, joita asiakkaat käyttävät eniten.
Tietyistä toimipaikoista luopumista suunnitellaan vuoteen 2030 mennessä
Kansallisarkisto käynnistää suunnittelun tietyistä toimipaikoista luopumiseksi. Suunnitelma koskee Oulun ja Joensuun toimipaikkoja sekä Mikkelin Pirttiniemenkadun ja Helsingin Siltavuorenrannan toimipisteitä.
Digitaalisella toimittamisella kasvatetaan aineistojen valtakunnallista saatavuutta. Lue lisää digitaalisesta toimittamisesta täältä. Selvitämme myös uusia mahdollisuuksia käyttää käyttörajoitettuja aineistoja verkon yli.
Analogisten aineistojen siirtämisen vaiheista sekä käytöstä kerrotaan tarkemmin suunnittelun edetessä. Etsimme aktiivisesti ratkaisuja, joiden avulla analogisia aineistoja voidaan jatkossakin käyttää myös paikkakunnilla, joissa toimipaikkaa ei enää ole. Mahdollisista yhteistöistä kerrotaan myöhemmin lisää.
Millä aikataululla toimipaikosta luopumista suunnitellaan?
- Asiakaspalvelu Jyväskylän toimipaikassa päättyy arvioiden mukaan syyskuussa. Lue aikaisempi uutisemme täältä.
- Päätös Hämeenlinnan toimipaikasta luopumisesta tehdään kesällä 2026 jolloin luopuminen olisi 2027. Aikaisempi uutinen täällä.
- Oulun ja Joensuun toimipaikoista sekä Mikkelin Pirttiniemenkadun ja Siltavuoren toimipisteistä luopuminen tapahtuisi suunnitelman mukaan vuonna 2030.
Kansallisarkiston toimipaikoista toimintaan jäävät tämän suunnitelman mukaan Helsinki, Turku, Vaasa, Mikkelin keskusarkisto, Saamelaisarkisto Inarissa sekä Kuopion toimipaikka, jota jatkossa käytetään myös arkistotoimintaan, erityisesti viranomaisilta siirtyvän aineiston digitointiin.
Toimipaikkojen lakkauttamisen edellytyksenä on Mikkelin keskusarkiston laajennus, jonka hankesuunnittelu käynnistyy tänä vuonna.
Lisätietoja
