Suuressa terrorissa tuomittiin jopa 8 000 suomalaista – Kansallisarkiston uusi tietokanta avattu
Haettavissa yli 25 000 henkilötietoa suomalaiskohtaloista Neuvostoliitossa.
Haettavissa yli 25 000 henkilötietoa suomalaiskohtaloista Neuvostoliitossa.
Kansallisarkistossa aloitettiin syyskuussa 2020 viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Neuvostoliitossa. Taustalla oli tarve luoda tarkempi kokonaiskuva suomalaisten vaiheista Stalinin kauden ja suuren terrorin vuosien 1937–1938 Neuvostoliitossa.
Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.
Kansallisarkisto julkaisee 7.6. ensimmäisen osan tutkimuksen tuloksena muodostetusta interaktiivisesta tietokannasta, josta löytyy henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964.
Tietokanta on nimeltään ’Kohtalona Neuvostoliitto’.
“Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty erityisesti suuressa terrorissa tuomittuihin”, kertoo dosentti Aleksi Mainio, hankkeen päällikkö.
“Kuva suomalaisuhrien määrästä on tarkentunut merkittävästi.”
Median edustajat ovat tervetulleita tietokannan julkistustilaisuuteen 7.6. klo 9–11. Tilaisuus järjestetään Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa osoitteessa Rauhankatu 17, 00170 Helsinki.
Todennäköisesti yli 8 000 tuomittua
Suuressa terrorissa tuomittiin ainakin 6 200 suomalaista, joista reilut 4 700 kuolemantuomioon.
”Luku on suuri paitsi absoluuttisesti myös suhteellisesti: vähintään 20 prosenttia Neuvostoliitossa olleista Suomen kansalaisista tai entisistä kansalaisista vangittiin ja riepoteltiin oikeuteen loppukesän 1937 ja syksyn 1938 aikana”, Mainio sanoo.
Pahimpia paikkoja olivat Uralin, Karjalan ja Leningradin ympäristöt.
“Ilmeistä on, että tuomittuja oli todellisuudessa enemmän kuin lähteistä pystytään aukottomasti löytämään ja varmentamaan.”
Tuntemattomia tuomittuja on arviolta 1 000–2 000. Kun tuomitut ja todennäköisesti tuomitut lasketaan yhteen, summaksi tulee 7 200–8 200.
Tietokanta täydentyy vaiheittain
Hankkeen päättyessä vuoden 2025 lopussa tietokannan arvioidaan sisältävän kymmenien tuhansien suomalaisten tietoja. Julkaisuhetkellä tietokannassa tulee olemaan haettavissa yli 25 000 henkilötietoa.
Tietokannassa julkaistaan nyt kesäkuussa myös tietoja Neuvosto-Ukrainaan päätyneistä suomalaisista.
“Vuosina 1917–1964 alueelle päätyi jopa tuhat suomalaista erityisesti suurten työmaiden ja lämpimämmän ilmaston perässä”, Mainio kertoo.
Tietokantaan heistä on tallennettu 252 henkilön tiedot.
Julkaistavasta tietokannasta löytyy myös vuoden 1917 henkikirjatietoja. Vallankumouksellisen ajan alussa Neuvosto-Venäjällä oli jopa 20 000 Suomen kansalaista.
Myöhemmin syksyllä 2024 ja keväällä ja syksyllä 2025 tietokantaa täydennetään muun muassa tiedoilla työarmeijaan tuomituista, Muurmannin alueelta pakkosiirretyistä ja SKP:n jäseniin lukeutuneista suomalaisista. Myös tiedot loikkareiden ja amerikansuomalaisten kohtaloista täsmentyvät.
Tietokanta on käytettävissä 7.6. alkaen osoitteessa kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi
Näin käytät tietokantaa
Etusivulla olevan nimihaun avulla voit etsiä tietoja yksittäisistä suomalaisista. Huomaa, että tuttujenkin henkilöiden nimet on saatettu kirjoittaa lähteissä useammalla tavalla.
Tarkennetussa haussa tietoja voi etsiä ja rajata useilla eri hakuehdoilla.
Haulla löydettyjen henkilöjen tietoja voi katsoa tarkemmin henkilötietoriviltä aukeavasta henkilökortista. Hakutulosta vastaavien henkilöjen olinpaikkatietoja pääsee katsomaan myös kartalla.
Tietokanta on kokonaan julkinen.
Tietoja hankkeesta
- Kansallisarkistossa aloitettiin syyskuussa 2020 viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä.
- Valtioneuvoston kanslia rahoittaa tutkimushanketta 2 080 000 eurolla ajanjaksona 1.9.2020–31.12.2025.
- Tutkimushanketta johtaa historiantutkija, dosentti Aleksi Mainio. Hänen lisäkseen hankkeessa työskentelee tietokannasta vastaava suunnittelija Sami Outinen sekä tutkijat Aappo Kähönen, Ira Jänis-Isokangas, Jesse Hirvelä ja Anton Eteläaho.
- Yli 20 suomalaista historiantutkijaa, kuten Aimo Ruusunen, Mirko Harjula, Tauno Tukkinen ja Antti Elomaa, on kerännyt ja tarkistanut henkilötietoja tutkimushankkeelle.
- Tutkimushanke nojaa erityisesti Suomen sekä Venäjän arkistoissa säilytettäviin lähdeaineistoihin. Ukrainan sodan seurauksena Kansallisarkisto jäädytti maiden välisen yhteistyön, minkä jälkeen aineistohankintoja ei ole tehty Venäjältä.
- Suomalaisia koskevia aineistoja on hankittu Virosta, Ukrainasta, Georgiasta ja Kazakstanista sekä läntisen Euroopan ja Amerikan arkistoista. Avainroolissa ovat myös kansalaisilta, perheiltä ja suvuilta lahjoituksena saadut lähteet, kuten muistelmat, kirjeet, päiväkirjat ja muut asiakirjat.
- Interaktiivisen tietokannan lisäksi hankkeen tutkimustuloksista julkaistaan tietokirjoja sekä artikkeleita. Julkaistuja artikkeleita on listattu hankkeen sivuille.
- Tutkimushanke tekee yhteistyötä SKS:n Stalinin vainojen muistot -muistitietokeräyksen kanssa.
Lisätietoja
- Dosentti Aleksi Mainio, [email protected], puh 040 578 3812
- Suunnittelija Sami Outinen, [email protected], puh 029 533 7403
Kuvat median käyttöön
Kansallisarkiston ePressin uutishuoneeseessa on kuvituskuvia mediakäyttöön.