Kansallisarkiston vuosi 2021: Digitoinnin määrät kasvoivat, sähköiset palvelut uudistuivat
Panostus digitointiin sekä sähköisten palvelujen voimakas kehitystyö leimasivat Kansallisarkiston vuotta 2021. Arkiston palvelujen käyttäjistä jo yli 90 % hyödyntää yksinomaan sähköisiä palveluja. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Kansallisarkiston vuosikatsauksesta 2021.
Panostus digitointiin sekä sähköisten palvelujen voimakas kehitystyö leimasivat Kansallisarkiston vuotta 2021. Arkiston palvelujen käyttäjistä jo yli 90 % hyödyntää yksinomaan sähköisiä palveluja. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Kansallisarkiston vuosikatsauksesta 2021.
Digitaaliset palvelut ja aineiston digitointi vaativat investointeja mutta lisäävät Kansallisarkiston toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta huomattavasti. Kansallisarkisto digitoi vuoden 2021 aikana yhteensä 38,4 miljoonaa kuvatiedostoa. Niistä noin 29 miljoonaa tiedostoa käsiteltiin massadigitoinnin palvelussa, jonka toinen tuotantokeskus aloitti toimintansa keväällä 2021 Mikkelissä. Reilut 9 miljoonaa tiedostoa digitoitiin takautuvana digitointina. Takautuvasta digitoinnista noin puolet toteutettiin yhdessä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Viime syksynä käynnistyi Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama kaksivuotinen projekti digitaalisten aineistojen laadun ja käytettävyyden kehittämiseen tekoälyavusteisesti. Lisäksi Kansallisarkisto etsii opetus- ja kulttuuriministeriön tuella rahoitusratkaisuja massadigitoinnin tuotannon laajentamiseksi.
Valtionhallinnon aineistoja Kansallisarkisto ottaa vastaan vain digitaalisina. Tämän mahdollisti Sähköisen arkistoinnin palvelun käyttöönotto syksyllä 2021.
Uusia digitaalisia palveluja käyttöön keväällä 2022
Kansallisarkiston sähköisen asiointipalvelu Astian pilotointi jatkui vuoden 2021 ajan ja palvelu otettiin käyttöön maaliskuussa 2022. Astian käyttöönotto tarkoitti myös sitä, että ensimmäistä kertaa Kansallisarkiston digitaaliset ja analogiset aineistot ovat haettavissa saman palvelun kautta.
Käsinkirjoitetun tekstin automatisoitua tunnistamista jatkettiin renovoitujen tuomiokirjojen raastuvanoikeuksien ja kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjojen tekstintunnistuksella. Vuoden 2021 aikana prosessoitiin 1,62 miljoonaa kuvaa, ja vuoden lopussa Tuomiokirjahaku-palvelussa oli 3,2 miljoonaa sivua tunnistettua tekstiä käyttäjien selattavissa ja haettavissa.
Toiminnan kulut kasvoivat, samoin maksullisen toiminnan tuotot
Toiminnan kulut olivat viime vuonna yhteensä 24,3 milj. euroa. Kuluista 47,9 % muodostuu henkilöstökuluista (11,7 milj. euroa). Vuokrat (7,2 milj. euroa) olivat toiseksi suurin kuluerä 29,6 %:n osuudella.
Toiminnan kokonaistuotot olivat 2,2 milj. euroa ja ne nousivat edellisestä vuodesta noin 0,4 milj. euroa. Suurin muutos oli maksullisen toiminnan tuotoissa, jotka nousivat edellisestä vuodesta yli 0,3 milj. euroa. Muutoksen syynä on arkistoaineistojen maksullisen järjestämisen projektien aiempaa suurempi määrä.
Lisätietoja:
vs. pääjohtaja Päivi Happonen, [email protected], puh. 050 468 8762
Se även
-
10.12.2025 9:00
Tillgänglighetsbiblioteket Celia och Depåbiblioteket slås samman med Riksarkivet 1.1.2026
Tjänster som överförs till Riksarkivet förblir tillgängliga och lätta att hitta trots förändringen.
-
5.12.2025 16:01
Forskarsalarnas öppettider 1.1–31.7.2026
Forskarsalarna öppnar åter tisdagen den 13 januari 2026.
-
1.12.2025 10:54
Databasen och innehållet i användargränssnittet Sovjetunionen blev deras öde uppdateras den 9.12.2025
Under uppdateringsarbetet kan det förekomma tillfälliga avbrott och störningar i tjänsten.