Sosiaalihuollon tiedonhallinnan ohjausvastuut
Tässä osiossa käydään läpi mitkä eri organisaatiot ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuollon tietoaineistojen hallintaa ja mitkä ovat ohjaavien tahojen vastuut. Osion lopussa käsitellään määräysten, ohjeiden ja suositusten merkitystä ja velvoittavuutta.
Tietoaineistojen tiedonhallinnassa tärkeää on koko elinkaaren ajan toteutettu järjestelmällinen tietojen käytettävyyden, löydettävyyden ja eheyden varmistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ohjaavat monet eri tahot, ja ohjauksen taustalla on lainsäädäntö.
Taulukko 1: Sosiaalihuollon arkistoinnin ohjausvastuut. Avaa kuva isommaksi tästä linkistä (png).
Hallitusohjelmaa toteuttavan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastuulla on sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelu, ohjaus ja toimeenpano. STM:n vastuulla on myös hallinnonalansa lainsäädännön ja keskeisten uudistusten valmistelu. Lisäksi uudistusten toteuttamisen ohjaus kuuluu viime kädessä STM:lle, vaikka ohjausvastuu olisi käytännössä jonkin toisen organisaation tehtävä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen valtion asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintansa THL aloitti vuonna 2009, kun Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistettiin. THL:n toiminta perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 668/2008 ja valtioneuvoston asetukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 675/2008 sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekistereistä 801/2022. THL:n keskeisiä tehtäviä on ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Sidosryhmilleen THL tuottaa tietoa ja ratkaisuja mm. ohjaamalla sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalista tiedonhallintaa.
Kansaneläkelaitoksen (Kela) asema, tehtävät ja hallinto on määritelty laissa Kansaneläkelaitoksesta 731/2001. Kelan vastuulla on mm. Kanta-palvelujen ylläpito ja hallinnointi. Yhdessä THL:n kanssa Kela luo ohjeistukset Kantaan vietäville aineistoille ja palveluiden käytölle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) valmistelee hallinnonalansa lakeja, asetuksia ja päätöksiä. Lisäksi ministeriön vastuulla on budjettivarojen käyttöön liittyviä asioita. OKM:n vastuulle kuuluvat mm. arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi. Ministeriö ohjaa oman hallinnonalansa toimintaa. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu edustaa Suomea EU:n toimielimissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Kansallisarkisto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen viranomainen, jonka tehtävistä ja vastuista määrätään laissa Kansallisarkistosta 1145/2016 ja arkistolaissa 831/1994 sekä valtioneuvoston asetuksessa Kansallisarkistosta 39/2017. Kansallisarkiston aiemmat nimet ovat arkistolaitos ja Valtionarkisto, jotka esiintyvät organisaation tuottamissa vanhemmissa määräyksissä, ohjeissa ja päätöksissä.
Kansallisarkiston vastuulla on tietoaineistojen arkistoinnin ohjaus. Kansallisarkisto määrää seulontapäätöksillä siitä, mitkä tietoaineistot arkistoidaan. Päätökset pohjautuvat Kansallisarkiston arvonmääritys- ja seulontapolitiikkaan, jossa kuvataan tarkemmin aineistojen kulttuurihistoriallisen arvon ja myöhemmän tutkimuskäytön arvon määrittämisestä. Kansallisarkiston seulontapäätöksistä voit lukea lisää täältä.
Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tiedonhallintalautakunta on viranomainen, jonka toiminta perustuu monialaiseen asiantuntijayhteistyöhön. Tiedonhallintalautakunnan tehtävät liittyvät tiedonhallintalakiin. Lautakunnan tehtävä on edistää laissa säädettyjen tiedonhallintaan ja tietoturvallisuuteen liittyvien toimintatapojen toteuttamista.
Tiedonhallintalautakunnan vastuu tietoaineistojen elinkaaren osalta rajautuu aineistojen säilytysvaiheeseen. Lautakunta on julkaissut suosituksia, kuten Suositus tietoaineistojen säilytysajasta ja toimenpiteistä säilytysajan päätyttyä (2023).
Suomen Kuntaliiton jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Lisäksi toimintaan kuuluvat maakuntien liitot, kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt. Kuntaliiton rooli on tarjota jäsenilleen asiantuntijapalveluita sekä toimia näiden edunvalvojana.
Kuntaliitolla on aiemmin ollut aktiivisempi rooli tietoaineistojen hallinnoinnin ohjauksessa. Vanhempia ohjeita ja oppaita tietoaineistoille löytyy Kuntaliiton sivuilta. Kunnallisten asiakirjojen säilytysajat -sarjan julkaisut löytyvät Kansallisarkiston verkkosivuilta.
Määräys, ohje vai suositus?
Sosiaalihuollon ohjaustyötä tekevät viranomaiset tuottavat muun muassa määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. Alla käsitellään lyhyesti mitä nämä tarkoittavat käytännössä ja mikä on niiden velvoittavuus.
Määräys
Määräystä tulee noudattaa. Määräys on velvoittava. Määräys on lakia ja asetuksia alemman asteinen ja määräyksenantovalta perustuu lainsäädäntöön. Säädöksillä on oma hierarkiansa. Alemman tason säädös tai määräys ei saa olla ristiriidassa ylemmän tason säädöksen, kuten perustuslain tai EU:n asetusten kanssa.
Ohje
Neuvo, opastus tai ohjeistava teksti, jonka noudattaminen on vapaaehtoista. Viranomaiset antavat ohjeita, joiden noudattaminen ei ole pakollista. Ohjeet voivat kuitenkin perustua lakiin, esimerkiksi laissa annettuun viranomaistehtävään taikka ne voivat antaa tarkempaa tietoa säännösten edellyttämien tehtävien käytännön soveltamistavasta. Esimerkiksi Hyvinvointialueille siirtyvien tietoaineistojen siirto-ohje antaa tarkempaa käytännön tason ohjeistusta lain sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021) 64 § mukaisten siirtojen toteuttamisesta. Vaikka ohjeen noudattaminen on vapaaehtoista, on kyseisen lainsäädännön noudattaminen velvoittavaa.
Suositus
Suositusta suositellaan noudatettavaksi. Suositus ei ole velvoittava. Suositus voi olla esimerkiksi ohje, jonka noudattamista suositellaan.